Merirantaputki

Merirantaputki
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheophyta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Kladi: Asteridit
Lahko: Apiales
Heimo: Sarjakukkaiskasvit Apiaceae
Suku: Rantaputket Ligusticum
Laji: scothicum
Kaksiosainen nimi

Ligusticum scothicum
L.[2]

Katso myös

  Merirantaputki Wikispeciesissä
  Merirantaputki Commonsissa

Merirantaputki eli rantaputki (Ligusticum scothicum tai L. scoticum) on monivuotinen merenrannoilla kasvava sarjakukkaiskasvi. Kasvin tieteellisen lajinimen alkuperäinen muoto on scothicum, mutta Carl von Linné muutti sitä alkuperäisen julkaisunsa jälkeen, molempia käytetään edelleen.

Ulkonäkö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Merirantaputki teoksessa Bilder ur Nordens Flora.

Merirantaputki kasvaa 20–50 senttimetriä korkeaksi. Kolmilehdykkäiset lehdet ovat tummanvihreitä ja kiiltäväpintaisia. Sarjakukinto koostuu 8–20 pikkusarjasta, kukat ovat pieniä ja valkoteräisiä. Lohkohedelmä on soikea, siipipalteinen.[3] Merirantaputkea kuvaillaan pahanhajuiseksi tai voimakkaan tuoksuiseksi.[4]

Levinneisyys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Merirantaputkea esiintyy Pohjois-Euroopassa Atlantin, Barentsinmeren, Vienanmeren ja Itämeren rannikoilla, luoteisessa Pohjois-Amerikassa Atlantin rannikolla sekä pohjoisella Tyynenmeren rannikolla Kanadan länsirannikolta yhtenäisesti Japaniin asti. Atlantin ja Tyynenmeren esiintymät luetaan erillisiksi alalajeiksi, scoticum ja hultenii. Merirantaputkea myös viljellään.[5][6][7]

Suomessa merirantaputkea kasvaa melko harvinaisena uustulokkaana kivikkoisilla merenrannoilla Ahvenanmaalla, Selkämeren rannikolla ja Uudellamaalla Pääkaupunkiseudulla. Se löydettiin ensimmäisen kerran Merikarvialta vasta 1968, Ruotsin puoleiselta Selkämeren rannikolta 25 vuotta aiemmin. Lajia pidetään Suomessa leviävänä kasvina ja leviämisnopeuden on epäilty kasvavan tulevaisuudessa.[3][8][9][10]

Kuvia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Ligusticum scothicum IUCN Red List of Threatened Species. Version 2020-3. 2020. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 10.12.2020. (englanniksi)
  2. ↑ Suomen Lajitietokeskus: Merirantaputki – Ligusticum scothicum Viitattu 10.12.2020.
  3. ↑ a b Hämet-Ahti, Leena, Suominen, Juha, Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti (toim.): Retkeilykasvio, 4. uudistettu painos. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9
  4. ↑ Väre, Henry: Suomen rantakasvio, s. 119. Metsäkustannus, 2011. ISBN 978-952-5694-72-7
  5. ↑ Den virtuella floran: Strandloka (Ligusticum scothicum L.) (levinneisyyskartta Maan pohjoisosassa.)
  6. ↑ Annotated Checklist of the Panarctic Flora (PAF). Vascular plants: Ligusticum scothicum L. (englanniksi) Viitattu 16.1.2016.
  7. ↑ United States Department of Agriculture (USDA), National Plant Germplasm System: Ligusticum scoticum L. (englanniksi) Viitattu 16.1.2016.
  8. ↑ Lampinen, R., Lahti, T. & Heikkinen, M.: Kasviatlas 2014: Suomen putkilokasvien levinneisyyskartasto (Rantaputki Ligusticum scoticum) 2014. Helsinki: Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo.
  9. ↑ Suominen, Juha 2013: Satakunnan kasvit. — Norrlinia 26: 1–783. ISBN 978-952-10-8803-2.
  10. ↑ Hinneri, S. & Santamala, E. 2000: Rantaputki Uudenkaupungin ja Kustavin (V) sekä Kumlingen (A) saaristoissa. – Lutukka 16 (2): 43–46.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]