Metasequoia foxii | |
---|---|
Fossiili | |
Paleoseeni | |
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Kladi: | Paljassiemeniset Pinophyta |
Lahko: | Cupressales |
Heimo: | Sypressikasvit Cupressaceae |
Alaheimo: | Sequoioideae |
Suku: | Kiinanpunapuut Metasequoia |
Laji: | foxii |
Kaksiosainen nimi | |
Katso myös | |
Metasequoia foxii on sypressikasvien heimon kiinanpunapuiden (Metasequoia) sukuun kuuluva esihistoriallinen, fossiilista kuvattu havupuulaji. Se tunnetaan paleoseenilla syntyneistä kerrostumista Albertan provinssin alueelta Kanadasta. Sen fossiiliset jäänteet ovat paikallisesti erittäin yleisiä alueen paleoseenin aikaisissa fossiiliesiintymissä, ja lajin jäänteitä tunnetaan yli 10 000 kappaletta.[1]
Metasequoia foxii oli suurehko puu. Lajin fossiilisista jäänteistä tunnetaan yksi noin kaksi metriä korkea rungon kappale, joka on läpimitaltaan noin 30 senttimetriä. Säilyneen puuaineksen putkisolut ovat suurempia kuin muilla suvun lajeilla, mistä on päätelty lajin mahdollisesti kasvaneen korkeammaksi kuin nykyisin elävän kiinanpunapuun (Metasequoia glyptostroboides).[1]
Lehdet olivat muodoltaan puikeita tai tasasoukkia, 2–43 millimetriä pitkiä ja 0,5–4,5 millimetriä leveitä. Lehtien kärjen muoto vaihteli pyöristyneestä otapäiseen. Lehdet olivat yleensä asettuneet vastakkaisesti ristikkäin.[1]
Puun versot ovat olleet hyvin monimuotoisia, eikä niitä voida monien muiden havupuiden tapaa yksiselitteisesti jakaa pitkäversoihin ja lyhytversoihin. Useimpien kasvuversojen ajatellaan karisseen lehtien mukana, kuten muillakin suvun lajeilla. Lehtien muoto, koko ja etäisyys toisiinsa vaihtelivat niiden sijainnin mukaan. Silmusuomut jäivät pysyvästi kasvuversojen tyveen kiinni.[1] Fossiilisia kasvuversoja esiintyy usein mattomaisina kerrostumina. Näiden on oletettu karisseen suunnilleen samanaikaisesti kasvukauden päättyessä, mistä on päätelty lajin olleen kesävihanta muiden kiinanpunapuiden tavoin.[1]
Hedekävyt olivat 3–8 millimetriä pitkiä, 2–5 millimetriä leveitä ja muodostuivat ristikkäin asettuneista hedelehdistä. Siemeniä tuottavat emikävyt olivat lieriömäisiä tai pallomaisia, 10–35 millimetriä pitkiä ja 11–22 millimetriä leveitä. Niiden käpysuomut olivat yleensä asettuneet kierteisesti, mutta joskus ristikkäisesti neljään riviin. Siemenet olivat muodoltaan soikeita tai herttamaisia. Niitä ympäröi symmetrinen lenninsiipi.[1]
Metasequoia foxiin fossiilisia jäänteitä tunnetaan ainoastaan suppealta alueelta Pohjois-Amerikasta nykyisen Kanadan Albertasta. Sen on kuitenkin tulkittu olleen paikallisesti hyvin yleinen puulaji.[1]
Puiden kasvurenkaista ja suurina määrinä karisseista kasvuversoista on päätelty selkeän vuodenaikojen vaihtelun kuuluneen puun esiintymisalueiden ilmastoon. Puun kasvurenkaat ovat kuitenkin usein vaihtelevan ja epäsäännöllisen kokoisia, minkä perusteella on oletettu joissakin tapauksissa useamman renkaan muodostuneen yhden kasvukauden aikana veden puutteen keskeyttäessä kasvun.[1]
Metasequoia foxii tunnetaan kahdesta Kanadan Albertan paleoseenilla syntyneiden kerrostumien fossiiliesiintymästä. Tunnettuihin lajia edustaviin fossiileihin kuuluu yksi runko, yli 2 500 kasvuversoa, noin 120 hedekäpyjä tuottanutta versoa, yli 2 300 emikäpyä, yli 3 200 siementä sekä yli 1 850 useissa eri kehitysvaiheissa ollutta taimea.[1]
Lajin holotyyppi on fossiilinen oksanhaaraan kiinnittynyt yksittäinen käpy, joka on nykyisin University of Albertan paleobotaniikan kokoelmissa.[1]
Metasequoia foxii muistutti monilta ulkoisilta ominaisuuksiltaan suvun muita tunnettuja lajeja. Se eroaa muista kiinanpunapuista selvimmin emikäpyjen käpysuomujen kierteisessä asennossa. Muiden tunnettujen lajien käpysuomut ovat aina asettuneet ristikkäisesti neljään riviin. Lisäksi Metasequoia foxiin hedekävyt, lehdet ja siemenet ovat suurempia kuin muilla lajeilla ja puuaines eroaa rakenteeltaan muista lajeista.[1]