Metsästys ajavan koiran avulla

Metsästys ajavan koiran avulla perustuu koiran kykyyn seurata hajuaistinsa avulla pakenevaa riistaeläintä. Jahdin alkaessa ajava koira etsii riistaeläimen sen jättämien hajujälkien avulla. Riistaeläimen löydyttyä alkaa ajo, jota metsästäjät voivat seurata passipaikoiltaan koiran ajohaukkua kuunnellen. Ajavan koiran avulla metsästettäviä riistaeläimiä ovat metsäjänis, rusakko, kettu, supikoira, metsäkauris, valkohäntäpeura ja hirvi. Ajavia koirarotuja on lukuisia. Suomessa tunnetuimpia niistä ovat suomenajokoira, dreeveri, beagle ja mäyräkoira. Lähes mikä tahansa metsästysvietin omaava koira voi toimia ajavana koirana, jos sen ominaisuudet ja kokemukset sen mahdollistavat.^lähde?

Menestyksekäs ajavalla koiralla metsästäminen – niin kuin metsästäminen yleensäkin – vaatii metsästäjältä tietoa ja kokemusta. Seuraavat tämän artikkelin osat sisältävät kokemusperäistä tietoa eri riistaeläinten metsästämisestä ajavan koiran avulla.^lähde?

Jäniksen metsästäminen ajavan koiran avulla

Kolme nyrkkisääntöä

Seuraavat kolme nyrkkisääntöä ovat hyödyksi ainakin metsäjänistä metsästettäessä. Luultavasti ne toimivat myös rusakkojahdissa.

• Valitse hyvä passipaikka: Tärkein hyvän passipaikan ominaisuus on, että jäniksen oletetaan kulkevan ko. maastonkohdan kautta paetessaan koiraa. Tätä metsästäjä arvioi aiemman metsästyskokemuksensa perusteella. Jos jänis on kerran nähty menevän jostain kohdasta, voi sen olettaa käyttävän samaa reittiä uudelleenkin. Hyvältä passipaikalta on riittävä pitkälle ulottuva näkymä jäniksen oletettuun tulosuuntaan.^lähde?

• Ole liikkumatta passissa: Paetessaan jäniksen tärkeimmät aistit ovat näkö- ja kuuloaisti. Mitä hitaammin koira jänistä ajaa sitä enemmän jänis ehtii tarkkailla ympäristöään. Jos mahdollista, se pysähtyy välillä kuuntelemaan ja paikallistaa pian passipaikalla liikuskelevan metsästäjän. Näköaistillaan jänis havaitsee erityisesti liikkeet. Jänis voi ohittaa polun varressa täysin liikkumatta seisovan ihmisen muutaman metrin päästä huomaamatta tätä, mutta pienikin liike todennäköisesti paljastaa metsästäjän. Siksi asekin on hyvä nostaa ammuntaan hitain, nykimättömin liikkein.^lähde?

• Vaihda passia harkiten: Usein saaliin saa kärsivällisin metsästäjä, joka on jaksanut pysyä valitsemassaan passipaikassa muita pidempään. Joskus passipaikkaa on kuitenkin syytä vaihtaa. Passin vaihtaminen tulisi tapahtua ripeästi ja silloin, kun jäniksen oletetaan olevan mahdollisimman kaukana. Haukkuva koira jäniksen ja metsästäjän välissä peittää passin vaihtamisesta aiheutuvia ääniä.^lähde?

Vuodenajan vaikutus

Jäniksen metsästysaika on pitkä alkaen syyskuun alusta ja päättyen helmikuun loppuun. Metsästyskauteen sisältyy siis alkusyksyn lähes kesäisiä päiviä, syksyisiä metsästyssäitä ja keskitalven pakkas- ja lumiolosuhteita. Jäniksen värikin vaihtuu metsästyskauden aikana kesän harmaanruskeasta talven lumivalkoiseen. Aivan erityinen aika jänisjahtikaudessa on silloin, kun jänis on jo vaihtanut talvivalkoiseen, mutta maasto on vielä lunta vailla. Jänis jurottaa eli pysyy makuupaikallaan viimeiseen asti. Liikkeellä valkoinen jänis erottuu hyvin tummassa maastossa.^lähde?

Alkusyksystä jänis käyttää rohkeasti polkuja ja traktoriuria liikkumiseen. Se saattaa loikkia tietä pitkin jopa satojen metrien matkoja ja tehdä paluuperänsä tielle. Myöhemmin syksyllä tiet eivät ole enää suosiossa, vaan ne ylitetään mahdollisimman nopeasti ja huomaamattomasti.^lähde?

Monien mielestä parasta aikaa jänisjahdissa on kuitenkin ensilumen aika. Kun lunta on maassa 5-20 cm helpottaa se usein myös koiran ajotyötä. Useimmat koirat ajavat pidempään ja varmemmin nimenomaan lumikelillä. Loppukaudesta maan keski- ja pohjoisosissa lunta alkaa olla jo niin koiralle kuin metsästäjällekin liikaa, että metsästys olisi mielekästä.^lähde?

Jäniksen iän vaikutus

Hyvin nuori jänis (ns. sänkipoika) pysyy huonosti ajossa. Jo muutaman kierroksen jälkeen se piiloutuu, eli menee lymöön, niin hyvin, että usein koiran on sitä mahdoton löytää. Miten jäniksen poikanen sen tekee, on arvoitus, josta metsästäjien keskuudessa on esitetty monia arvailuja.^lähde?

Vanha ja kokenut jänis pysyy yleensä parhaiten ajossa. Se ilmeisesti ymmärtää, ettei (ainakaan hitaasti ajava) koira voi saada sitä kiinni. Joskus tällaisen vanhan jäniksen näkee leikittelevän peltoaukealla aivan koiran edessä. Toisaalta vanha jänis osaa parhaiten hallita metsästystilanteen. Yksinäisen metsästäjän on tällaista jänistä lähes mahdotonta saada saaliikseen, koska jänis kykenee tarkkailemaan koiran ja metsästäjän liikkeitä. Kun metsästäjiä on useita, on tilanne jänikselle paljon vaikeampi ja usein se päätyykin saaliiksi.^lähde?

Jahtitottumuksia

Jänistä voi metsästää ajavan koiran avulla hyvin monella tapaa, mutta varsin yleisesti on käytössä toimintatapa, jossa koira päästetään hakukomennon saattelemana etsimään riistaeläintä metsästäjien jäädessä odottelemaan ajon alkamista. Odotellessa voidaan esimerkiksi sytyttää nuotio ja tarinoida hiljaisesti sen lämmössä.^lähde?

Kun ajo alkaa kuulostellaan kaikessa rauhassa, mihin se alkaa suuntautua. Vasta sitten aletaan rauhallisesti siirtyä passipaikoille. Passipaikoista on hyvä sopia, että kukin jahtiin osallistuva metsästäjä tietää, missä muut ovat passissa.^lähde?

Nuoren koiran kouluttaminen jänisajuriksi

Tärkeintä lienee, että koira pääsee mahdollisimman usein metsään harrastamaan mielipuuhaansa. Riistaeläimen hakemisessa ei ole syytä koiraa liiemmälti auttaa, vaan ainoastaan varata riittävästi aikaa itsenäiseen hakemiseen. Haussa autettu koira tottuu odottamaan isännältä apua. Tärkeää on vain sitkeästi olla paikallaan ja antaa koiran hakea itsenäisesti. Mikäli koiran kanssa aina kuljetaan metsässä ja ikään kuin ohjataan sitä jäniksen jäljelle, ei siitä koskaan tulee laajasti hakevaa koiraa. Tästä syystä vanhemmilla, hieman huonosti liikkuvilla 'isännillä' onkin usein hyvin laajalta hakevat koirat.^lähde?

Yleensä innokas ja jo hieman syttynytkin ajurinalku ei juuri koulutusta kaipaakaan. Tärkeintä on viedä koira metsään ja ottaa vaikka hyvä kirja mukaan ja odottaa mitä tuleman pitää. Kun koira on syttynyt jänikselle se yleensä etsii ja ajaa sitä itsestään viettiensä viemänä. Isännän tehtäväksi jää nauttia ajosta.^lähde?

Monilla nuorilla koirilla on usein taipumusta jättää hukan selvittäminen kesken kun tilanne on hankala eikä hukka tahdo selvitä. Tällöin tulee isäntä mieleen ja koiraa palaa hukalta isännän luo. Nyt isännän pitää vain innostaa koiraa ja ohjata sitä takaisin oletetulle hukkapaikalle. Näin koira oppii, ettei ajoa saa jättää kesken vaan hukkaa on sitkeästi selvitettävä. Myös hukkaa, kuten haullakin, on vältettävä selvittämästä koiralle valmiiksi, sillä se oppii helposti pyytämään apua jatkossakin.^lähde?

Mikäli koira syttyy nuorena ajamaan on isännän tärkeää pitää jalat maassa. Alle puolivuotias penikka saattaa päästellä vaikka pimeästä pimeään, kuten aikuinen koira parhaassa tapauksessa. Tällaisen koiran kanssa isännän pitää olla tarkkana ja hillitä koiraa, koska fysiikka ei ole vielä riittävä koko päivän ajorasitukseen etenkään paljossa lumessa.^lähde?

Ketun metsästäminen ajavan koiran avulla

Ketun metsästäminen ajavan koiran avulla on hyvin paljon samanlaista kuin jäniksen metsästäminen ajavan koiran avulla. Eroina voidaan pitää ketun laajempaa pakoaluetta sekä vielä jänistäkin tarkempia aisteja.^lähde?

Supikoiran metsästäminen ajavan koiran avulla

Supikoira on hidas juoksija. Tästä syystä supikoiraa ei voi varsinaisesti ajattaa, vaan koira saa ajettavan melko nopeasti kiinni, jolloin tapahtuu pysäytys. Näin ollen pysäyttävät koirat esim. terrierit, mäyräkoirat ja pystykorvat ovat supijahdissa omimmillaan.^lähde?

Metsäkauriin metsästäminen ajavan koiran avulla

Metsäkauriin metsästykseen saa käyttää ajavaa koiraa, jonka säkäkorkeus ei saa ylittää lakiin määriteltyä 39 cm^[1]. Tällöin koiran suhteellisen hidas ajovauhti ei pakota kaurista pakenemaan täyttä vauhtia, vaan se pikemminkin "hölkkää" eteenpäin. Näin passimies saa mahdollisesti enemmän reagointiaikaa. Kauris on varovainen eläin, joten pienetkin rasahdukset, äänet, liikkeet tai metsästäjän aiheuttama "sotku" saattavat saada sen muuttamaan suuntaa.^lähde?

Hirven metsästäminen ajavan koiran avulla

Hirvieläinten osalta on otettava huomioon lain vaatimus ajavan koiran maksimissaan 39 cm:n säkäkorkeudesta.^[2] Tämä määräys pohjautuu eläinsuojelullisiin näkökohtiin.

Aihepiirin sanastoa

• ajo = Metsästystilanne, jossa koira seuraa riistaeläimen jälkeä haukkuen innokkaasti^lähde?
• haku = Ajoa edeltävä tilanne, jossa koira etsii riistaeläintä tämän jättämien yöjälkien perusteella.^lähde?
• hukka = Tilanne, jossa ajava koira kadottaa ajettavan riistaeläimen jäljet joko tilapäisesti tai lopullisesti^lähde?
• passi = paikka, jossa metsästäjä odottaa ajossa olevan riistaeläimen saapumista ampumistarkoituksessa^lähde?
• syttynyt = kuvaa koiraa joka on ymmärtänyt jäniksenajon "perusteet", eli osaa haukkuen ajaessaan.^lähde?
• karkko jänis= jahdissa olevan jäniksen lisäksi alueella oleva jänis.^lähde?

Lähteet

1. Koiran käyttö hirvieläinten metsästyksessä. Metsästysasetus 666/1993. Viitattu 31.10.2021.
2. Metsästysasetus 666/1993 Finlex. Viitattu 27.9.2021.