Metyylimalonyylikoentsyymi-A

Metyylimalonyylikoentsyymi-A
Tunnisteet
CAS-numero 1264-45-5
PubChem CID 123909
SMILES CC(C(=O)O)C(=O)SCCNC(=O)CCNC(=O)C(C(C)(C)COP(=O)(O)OP(=O)(O)OCC1C(C(C(O1)N2C=NC3=C2N=CN=C3N)O)OP(=O)(O)O)O[1]
Ominaisuudet
Molekyylikaava C25H40N7O19P3S
Moolimassa 867,62 g/mol

Metyylimalonyylikoentsyymi-A (C25H40N7O19P3S) on koentsyymi-A:n ja metyylimalonihapon johdannaisiin kuuluva orgaaninen yhdiste. Yhdistettä esiintyy välituotteena useissa aineenvaihduntareiteissä esimerkiksi eräiden aminohappojen ja rasvahappojen aineenvaihdunnassa.

Biologinen rooli

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nisäkkäissä metyylimalonyylikoentsyymi-A:ta muodostuu parittomia määriä sisältävien rasvahappojen β-hapettumisen ja isoleusiinin, valiinin, treoniinin ja metioniinin aineenvaihdunnan seurauksena muodostuvasta propionyylikoentsyymi-A:sta ja tätä katalysoiva entsyymi on propionyylikoentsyymi-A-karboksylaasi. Tässä reaktiossa muodostuu metyylimalonyylikoentsyymi-A:n S- eli D-isomeeria.[2][3] Eräillä bakteereilla on myös toinen entsyymi metyylimalonyylikoentsyymi-A-transkarboksylaasi, joka katalysoi yhdisteen reversiibeliä muodostumista propionyylikoentsyymi-A:sta ja oksaloetikkahaposta[4].

S-metyylimalonyylikoentsyymi-A:sta muodostuu R-metyylimalonyylikoentsyymi-A:ta eli L-metyylimalonyylikoentsyymi-A:ta metyylimalonyylikoentsyymi-A-epimeraasin eli metyylimalonyylikoentsyymi-A-rasemaasin katalysoimana. Tämä yhdisteen isomeeri toisiintuu metyylimalonyylikoentsyymi-A-mutaasin eli metyylimalonyylikoentsyymi-A-isomeraasin vaikutuksesta sukkinyylikoentsyymi-A:ksi, joka voidaan edelleen hyödyntää solujen energiantuotantoon osana sitruunahappokiertoa.[2][3][4][5][6] Mikäli elimistössä on metyylimalonyylikoentsyymi-A-mutaasin puutostila johtaa se niin kutsuttuun metyylimaloniasiduriaan, jossa elimistöön kertyy metyylimalonihappoa ja metyylimalonyylikoentsyymi-A:ta. Metyylimalonyylikoentsyymi-A on pyruvaattikarboksylaasin inhibiittori ja metyylimalonihappo estää sukkinaattidehydrogenaasin toimintaa. Tämä johtaa solujen energiantuotannon häiriöihin ja edelleen kehityshäiriöihin ja hoitamattomana jopa kuolemaan.[3][7]

Metyylimalonyylikoentsyymi-A osallistuu myös eräisiin katabolisiin aineenvaihduntareaktioihin kuten eräiden aminohappojen biosynteesiin[2], parittomia määriä hiiliä sisältävien rasvahappojen biosynteesiin[8] ja 6-deoksieryhronolidi B:n ja muiden polyketidien kuten erytromysiinin ja telitromysiinin biosynteesiin (metyylimalonyylikoentsyymi-A sitoutuu asyylikantajaproteiinin ja fosfopanteteiinin muodostamaan kompleksiin)[9]. Lisäksi se on eräissä eliöissä osa hiilensidontaan osallistuvaa hydroksipropionaattireittiä, jossa glyoksyylihaposta ja propionyylikoentsyymi-A:sta muodostuu metyylimalonyylikoentsyymi-A:ta ja edelleen mesakonyyli-C1-koentsyymi-A:ta[10] (mesakonihapon johdannainen).

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Methylmalonyl Coa – Substance summary PubChem. NCBI. Viitattu 21.7.2015.
  2. ↑ a b c Jeremy M. Berg, John L. Tymoczko & Lubert Stryer: Biochemistry, 6th Edition, s. 627–628, 668. W. H. Freeman and Company, 2006. ISBN 978-0-7167-8724-2 (englanniksi)
  3. ↑ a b c David E. Metzler: Biochemistry, s. 947–949. Academic Press, 2003. ISBN 9780080924731 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 21.7.2015). (englanniksi)
  4. ↑ a b David M. Greenberg: Metabolic Pathways, s. 236. Academic Press, 2014. ISBN 9781483273532 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 21.7.2015). (englanniksi)
  5. ↑ Denise R. Ferrier: Biochemistry, s. 193–194. Lippincott Williams & Wilkins, 2013. ISBN 9781451175622 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 21.7.2015). (englanniksi)
  6. ↑ Michael Lieberman,Allan D. Marks,Colleen M. Smith: Marks' basic medical biochemistry, s. 430. Lippincott Williams & Wilkins, 2008. ISBN 978-0781770224 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 21.7.2015). (englanniksi)
  7. ↑ Paolo Tortori-Donati,Andrea Rossi: Pediatric Neuroradiology, s. 589. Springer, 2010. ISBN 978-3-540-26398-2 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 21.7.2015). (englanniksi)
  8. ↑ G. L. Hasenhuettl: Fats and Fatty Oils, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2005. Viitattu 21.7.2015
  9. ↑ Graham Patrick: An Introduction to Drug Synthesis, s. 441–446. Oxford University Press, 2015. ISBN 978-0-19-870843-8 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 21.7.2015). (englanniksi)
  10. ↑ F. Robert Tabita: The hydroxypropionate pathway of CO2 fixation:Fait accompli. Proceedings of the National Academy of Sciences, 2009, 106. vsk, nro 50, s. 21015–21016. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 21.7.2015. (englanniksi)