Mieczysław Karłowicz
Mieczysław Karłowicz (11. joulukuuta 1876 Višnjeva, Venäjän keisarikunta – 8. helmikuuta 1909) oli puolalainen säveltäjä.[1]
Karłowicz asui lapsena Višnjevassa, Heidelbergissä, Prahassa ja Dresdenissä ennen asettumistaan perheineen Varsovaan vuonna 1887. Hän aloitti viulunsoiton oppitunneilla käymisen 7-vuotiaana ja oli vuosina 1889–1895 Stanisław Barcewiczin oppilas. Samoihin aikoihin hän opiskeli harmoniaa Zygmunt Noskowskin ja Piotr Maszyńskin johdolla sekä kontrapunktia ja musiikin muotoja Gustaw Roguskin johdolla. Karłowiczin varhaisin säilynyt sävellys on pianoteos Chant de mai (1893–1894). Vuonna 1895 Karłowicz lähti Berliiniin, jossa päätti keskittyä säveltämiseen ja aloitti opiskelun Heinrich Urbanin johdolla. Vuonna 1901 hän palasi Varsovaan. Vuosina 1904–1909 hän sävelsi kuusi sävelrunoa (op. 9–14), joiden avulla saavutti merkittävän aseman 1900-luvun alun uusromantikkona. Hänen muu tuotantonsa on suppea, mutta siihen kuuluvat muiden muassa konsertto viululle A-duurissa (op. 8), sinfonia e-mollissa (op. 7), serenadi jousiorkesterille (op. 2) ja yksinlauluja. Karłowiczin tyyliin vaikuttivat Richard Strauss, Richard Wagner ja Pjotr Tšaikovski.[1]
Karłowicz asui vuodesta 1906 Zakopanessa. Hän julkaisi kuvauksia patikkaretkistään Tatravuorilla, ja hänestä tuli intohimoinen vuorikiipeilijä, hiihtäjä sekä valokuvaaja. Hän kuoli lumivyöryssä.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Mieczysław Karłowicz Culture.pl
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Tieteilijät | |
| Taiteenala | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
