Mika Lintilä | |
---|---|
Mika Lintilä vuonna 2019. |
|
Suomen elinkeinoministeri | |
Edeltäjä |
Olli Rehn Katri Kulmuni |
Seuraaja |
Katri Kulmuni Vilhelm Junnila |
Suomen valtiovarainministeri | |
Rinteen hallitus
6.6.2019–10.12.2019 |
|
Edeltäjä | Petteri Orpo |
Seuraaja | Katri Kulmuni |
Suomen pääministerin sijainen | |
Rinteen hallitus
6.6.2019–12.9.2019 |
|
Edeltäjä | Petteri Orpo |
Seuraaja | Katri Kulmuni |
Kansanedustaja | |
24.3.1999–
|
|
Ryhmä/puolue | Keskustan eduskuntaryhmä |
Vaalipiiri | Vaasan vaalipiiri |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 15. huhtikuuta 1966 Toholampi |
Tiedot | |
Puolue | Suomen Keskusta |
Koulutus |
ylioppilasmerkonomi (1992) hallintotieteiden kandidaatti (2000) |
Uskonto | Suomen evankelis-luterilainen kirkko[1] |
Sotilaspalvelus | |
Palvelusmaa(t) | Suomi |
Palvelusvuodet | 1988-1990 |
Sotilasarvo | vääpeli |
Komentajuudet | Golanin UNDOF-operaatio |
Aiheesta muualla | |
mikalintila.fi | |
Mika Tapani Lintilä (s. 15. huhtikuuta 1966 Toholampi) on suomalainen keskustalainen poliitikko, joka on toiminut kansanedustajana vuodesta 1999. Lintilä nimitettiin Suomen elinkeinoministeriksi 10. joulukuuta 2019.[2] Hän toimi pääministerin sijaisena kesäkuusta syyskuuhun 2019 ja valtiovarainministerinä Rinteen hallituksessa vuoden 2019 kesäkuusta joulukuuhun.[3]
Lintilä kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1986 ja valmistui ylioppilasmerkonomiksi 1992. Myöhemmin hän suoritti myös hallintotieteiden kandidaatin tutkinnon vuonna 2000. Työurallaan Lintilä on toiminut Pouttu Oy:n talouspäällikkönä.[4] Sotilasarvoltaan Lintilä on reservin vääpeli ja hän on ollut rauhanturvaajana 1988–1990 Golanin UNDOF-operaatiossa.[5]
Keskustan sisällä Lintilä on toiminut puolueen talouspoliittisen työryhmän vetäjänä ja häntä pidetään porvarihallituksen kannattajana. Eduskuntaan Lintilä nousi ensimmäisen kerran vuoden 1999 vaaleissa Vaasan vaalipiiristä.[6] Lintilä uusi paikkansa vuoden 2003 eduskuntavaaleissa, joissa hän oli Vaasan vaalipiirin ääniharava saatuaan yli 10 000 ääntä.[7]
Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa Lintilän äänimäärä heikkeni jonkin verran. Kuitenkin Keskustan Keski-Pohjanmaan piiri toivoi hänestä ministeriä Vanhasen II hallitukseen, mutta tämä toive ei toteutunut.[8]
Lintilän johtama työryhmä esitti huhtikuussa 2009, että televisiovastaanottimen omistamiseen perustuvasta 224 euron televisiomaksusta luovuttaisiin, ja tilalle säädettäisiin kaikille pakollinen 175 euron mediamaksu.[9]
Mika Lintilä valittiin äänestyksen jälkeen Sipilän hallituksen uudeksi elinkeinoministeriksi 27. lokakuuta 2016. Keskustan puoluehallituksen ja eduskuntaryhmän yleiskokouksen äänestyksessä hänen vastaehdokkaana oli Mauri Pekkarinen, jonka Lintilä voitti äänin 37–33. Lintilän ministerikausi alkoi 29. joulukuuta 2016 edeltäjänsä Olli Rehnin siirryttyä Suomen Pankkiin.[10] Lintilä kertoi myös luopuvansa Suomen Hippos ry:n hallituksen puheenjohtajan tehtävästä ministerinpestinsä vuoksi. Aiemmin keväällä hänet oli valittu viidennelle kaksivuotiskaudelle Hippoksen puheenjohtajaksi.[11]
Elinkeinoministeriksi noustuaan Lintilä arvioi, että hallitus saattaa keväällä 2017 joutua tekemään lisäleikkauksia, jotka eivät kuitenkaan hänen mukaansa olisi merkittävän suuria. Suomen talouskasvun Lintilä arvioi nousevan vuonna 2018 valtiovarainministeriön ennustetta korkeammalle.[12]
Alun perin pääministeri Juha Sipilän vastuulla olleet valtion omistajaohjausasiat siirrettiin elinkeinoministeri Lintilälle keskustan ministerinsalkkujen muutosten yhteydessä keväällä 2017.[13]
Kevään 2019 eduskuntavaaleissa Lintilä keräsi Vaasan vaalipiirissä kaikkiaan 6 003 ääntä ja uusi paikkansa kansanedustajana.[14]
Lintilä toimi Rinteen hallituksessa pääministerin sijaisena kesäkuusta syyskuuhun 2019 ja valtiovarainministerinä vuoden 2019 kesäkuusta joulukuuhun.[3]
Rinteen hallituksen erottua Lintilä nimitettiin sitä seuranneeseen Marinin hallitukseen Suomen elinkeinoministeriksi 10. joulukuuta 2019.[2] Uudeksi valtiovarainministeriksi tuli keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni.
Lintilä oli 9. helmikuuta 2023 illallisella Fortumin edunvalvontajohtaja Esa Hyvärisen kanssa[15], kun hänen puhelimestaan lähetettiin keskustan WhatsApp-keskusteluryhmään meemikuva, jossa pilailtiin pääministeri Sanna Marinin (sd.) ja kansanedustaja Matias Mäkysen (sd.) kustannuksella.[16] Lintilä väitti, että hänen WhatsApp-tilinsä oli kaapattu. Seuraavana päivänä Lintilä oli kuitenkin jo saanut tilinsä takaisin. Lintilä epäili tietomurron tapahtuneen Afrikan-matkalla edellisviikolla.[17] Myöhemmin Lintilä kertoi, että eduskunnan suorittaman tietoturvaselvityksen mukaan tiliä ei kuitenkaan ollut kaapattu.[18]
Keskusrikospoliisi tutki epäiltyä tietomurtoa. Lintilän puhelimesta ei löytynyt haittaohjelmia, WhatsApp-tiliä ei ollut käytetty muualta kuin Lintilän omasta puhelimesta ja Lintilän WhatsAppia oli lokitietojen mukaan käytetty Lintilän puhelimella, kun kuvaviesti oli lähetetty. Lintilän mukaan hän ei ”tietoisesti tiedosta lähettäneensä viestiä”.[19][20]
Lintilän Aaro-isä toimi silloisen maalaisliiton ja myöhemmin keskustapuolueen kansanedustajana vuosina 1962–1972.[6] Naimisiin Lintilä meni vuonna 1993 farmaseutti Pirjo Pikkukankaan kanssa. Lintilällä on kaksi lasta.[21][22] Lintilä oli yksi syytetyistä vuonna 2008 eduskunnassa paljastuneessa laajassa seksuaalisen häirinnän tapauksessa, jossa 30 eduskunnassa työskennellyttä naista syytti eräitä mieskansanedustajia seksuaalisesta ahdistelusta. [23]
Edeltäjä: Olli Rehn Katri Kulmuni |
Suomen elinkeinoministeri 2016–2019 2019–2023 |
Seuraaja: Katri Kulmuni Vilhelm Junnila |
Edeltäjä: Petteri Orpo |
Suomen valtiovarainministeri 2019 |
Seuraaja: Katri Kulmuni |