Mindanaonluri

Mindanaonluri
Uhanalaisuusluokitus

Silmälläpidettävä [1]

Silmälläpidettävä

Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Papukaijalinnut Psittaciformes
Heimo: Kaijat Psittaculidae
Suku: Sateenkaarilurit Trichoglossus
Laji: johnstoniae
Kaksiosainen nimi

Trichoglossus johnstoniae
(Hartert, 1903)

Katso myös

  Mindanaonluri Wikispeciesissä
  Mindanaonluri Commonsissa

Mindanaonluri (Trichoglossus johnstoniae) on sateenkaarilurien sukuun kuuluva kaija.

Koko ja ulkonäkö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linnun pituus on noin 20 cm. Aikuisen linnun höyhenpuvun yleisväri on vihreä. Otsa ja naama ovat ruusunpunaiset, alapuolen keltaiset höyhenet laajalti vihreäreunaiset tehden sen raidalliseksi, siipien alapeitinhöyhenet ja pyrstön alapeitinhöyhenet kellanvihreät ja pyrstö päältä vihreä, alapuolelta oliivinkeltainen. Nokka on oranssinpunainen, iiris punainen ja koivet vihertävänharmaat. Sukupuolet ovat samanvärisiä.[2]

Mindanaonluri esiintyy Mindanaon saarella Filippiineillä.[2] Lajin kanta on silmälläpidettävä.[1]

Elinympäristö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mindanaonlurit elävät vuoristometsissä yli kilometrin korkeudella.[2]

Lisääntyminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laji on ilmeisesti yksiavioinen. Pesintä tunnetaan vangittuina elävistä linnuista. Pesä on puunkolossa. Naaras munii 2 munaa ja hautoo niitä noin 3 viikkoa. Koiras ruokkii hautovaa naarasta ja yöpyy pesäkolossa. Poikaset lähtevät pesästä noin kuukauden ikäisinä.[2]

Mindanaonluri liikkuvat yleensä parvissa, joissa on noin 15-30 yksilöä. Parvet ruokailevat enimmäkseen puiden latvuksissa. Ne syövät pääasiassa siitepölyä, mettä, kukkia, siemeniä ja hedelmiä. Niiden nokka ja kieli ovat erilaistuneet siten, että nokka on kapea ja kielen päässä on eräänlainen harja siitepölyn nuolemista varten.[2]

  1. a b BirdLife International: Trichoglossus johnstoniae IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 24.4.2014. (englanniksi)
  2. a b c d e Forshaw, Joseph M. & Cooper, William T. 1977: Parrots of the World. - T.F.H. Publications, Inc. New Jersey. ISBN 0-87666-959-3