Moabit

Moabitin sijainti Mitten hallintoalueella (iso kuva) ja Mitten hallintoalueen sijainti Berliinissä (pieni kuva)
Moabitin kartta
Spreejokea Moabitissa, oikealla Saksan sisäministeriön rakennus

Moabit on kaupunginosa (saks. Ortsteil) Berliinissä Mitten hallintoalueella (Bezirk). Vuodesta 1920 vuoden 2001 hallintouudistukseen asti Moabit oli osa Tiergartenin hallintoaluetta. Vuoden 2020 lopussa Moabitin asukasluku oli 81 021.[1] Kaupunginosan pinta-ala on 7,72 km² ja väestötiheys 10 495 as./km². Kaupunginosa on keinotekoinen saari – sitä rajaavat vesiväylät Berlin-Spandauer Schifffahrtskanal, Westhafenkanal ja Charlottenburger Verbindungskanal sekä Spreejoki.

Uskonpakolaiset hugenotit saapuivat asuttamaan Moabitin aluetta 1600- ja 1700-luvulla. 1700-luvulla alkoi myös alueen sotilaallinen käyttö. 1800-luvulla teollistumisen myötä Moabitin asukasluku kasvoi suuresti ja alue liitettiin Berliiniin vuonna 1861. Sleesiasta tulleet katoliset työläiset perustivat vuonna 1867 tehtailija August Julius Albert Borsigin tuella Berliinin ensimmäisen uskonpuhdistuksen jälkeisin luostarin (Dominikanerkloster St. Paulus) Moabitiin. Vuonna 1920 Moabitin kaupunginosasta tuli osa tuolloin luotua Tiergartenin hallintoaluetta. 1900-luvun alkuvuosikymmeninä kaupunginosa kasvoi ja teollistui nopeasti; kaupunginosan länsiosassa teollisuuden aikakaudesta muistuttavat useat vanhat tehdasrakennukset sekä yhä toiminnassa oleva Siemensin turbiinitehdas.

Berliinin jaon aikana Moabit oli Länsi-Berliinin keskusta-alueen itäisimpiä osia ja reuna-alueita.

Moabitin asukasluku on nykyisin noin 80 000. Korkeimmillaan asukasluku oli vuonna 1910, jolloin alueella oli noin 190 000 asukasta.[2] Vielä 1800-luvun alkupuolella Moabitin asukasluku oli vain muutamia satoja. Vuoden 2020 lopussa 52 prosentilla Moabitin asukkaista oli ulkomaalaistausta.[3]

Nähtävyydet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Berliinin päärautatieasema, rakennettu 1995–2006 arkkitehti Meinhard von Gerkanin suunnitelmien pohjalta
  • Hamburger Bahnhof, rakennettu rautatieasemaksi 1846–1847, nykyisin taidemuseo
  • St. Johannis, vuonna 1835 Karl Friedrich Schinkelin suunnitelmien pohjalta rakennettu ja myöhemmin laajennettu kirkko
  • Heilandskirche, vuosina 1892–1894 rakennettu evankelinen kirkko, arkkitehti Friedrich Schulze
  • Reformationskirche, vuosina 1905–1907 rakennettu uusgotiikkaa edustava evankelinen kirkko
  • Arminius-Markthalle, vuonna 1891 avattu perinteinen kauppahalli
  • Westhafen, Berliinin suurin satama

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]