Molybdeeni(III)kloridi

Molybdeeni(III)kloridi
Tunnisteet
CAS-numero 13478-18-7
PubChem CID 83515 ja 9815611
Ominaisuudet
Molekyylikaava MoCl3
Moolimassa 202,3
Ulkomuoto Punainen kiteinen aine
Sulamispiste 400 °C (hajoaa)[1]
Tiheys 3,74 g/cm3[1]
Liukoisuus veteen Reagoi veden kanssa

Molybdeeni(III)kloridi (MoCl3) on molybdeeni- ja kloridi-ionien muodostama epäorgaaninen ioniyhdiste. Yhdistettä voidaan käyttää orgaanisen kemian synteeseissä katalyyttinä.

Ominaisuudet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huoneenlämpötilassa molybdeeni(III)kloridi on tummaa ruskehtavan punaista kiteistä ainetta[2]. Yhdiste on polymorfista ja siitä tunnetaan α- ja β-muodot. Molybdeeni(III)kloridin α-muodon alkeiskoppi on kuutiollinen ja muistuttaa vääristynyttä alumiinikloridin tai kromi(III)kloridin rakennetta. Rakenteessa on kovalenttisia sidoksia molybdeeni-ionien välillä. Aineen β-muodon rakenne on heksagonaalinen.[3][4][5] Molybdeeni(III)kloridi hydrolysoituu veden vaikutuksesta[4]. Kuumennettaessa se disproportioituu molybdeeni(II)kloridiksi ja molybdeeni(IV)kloridiksi[2].

Valmistus ja käyttö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Molybdeeni(III)kloridia valmistetaan pelkistämällä molybdeeni(V)kloridia vedyllä.[2][4]

MoCl5 + H2 → MoCl3 + 2 HCl

Yhdistettä voidaan käyttää katalyyttinä alkyynien polymeroinneissa[4][6]. Lisäksi sitä on tutkittu parantamaan litiumboorihydridiin ja magnesiumhydridiin perustuvien vedynvarastointisovellusten ominaisuuksia[4][7].

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b William M. Haynes, David R. Lide, Thomas J. Bruno: CRC Handbook of Chemistry and Physics, s. 4–76. (39th Edition) CRC Press, 2012. ISBN 978-1439880494 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 28.12.2020). (englanniksi)
  2. ↑ a b c Thomas Scott, Mary Eagleson: Concise encyclopedia chemistry, s. 662. Walter de Gruyter, 1994. ISBN 978-3110114515 (englanniksi)
  3. ↑ N.N. Greenwood & A. Earnshaw: Chemistry of the Elements, s. 1021. (2nd Edition) Butterworth Heinemann, 1997. ISBN 0-7506-3365-4 (englanniksi)
  4. ↑ a b c d e Philip C. H. Mitchell, Tim Outteridge, Ken Kloska, Steve McMahon, Yakov Epshteyn, Roger F. Sebenik, A. Richard Burkin, Robert R. Dorfler, John M. Laferty, Gerhard Leichtfried, Hartmut Meyer‐Grünow & Mark S. Vukasovich: Molybdenum and Molybdenum Compounds, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2020.
  5. ↑ H.Hillebrecht, P.J.Schmidt, H.W.Rotter, G.Thiele, P.Zönnchen, H.Bengel, H.-J.Cantow, S.N.Magonov & M.-H.Whangbo: Structural and scanning microscopy studies of layered compounds MCl3 (M = Mo, Ru, Cr) and MOCl2 (M = V, Nb, Mo, Ru, Os). Journal of Alloys and Compounds, 1997, 246. vsk, nro 1-2, s. 70-79. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 28.12.2020. (englanniksi)
  6. ↑ P. Michael Boorman, Meiping Wang & Masood Parvez: Molybdenum(III) chloride–tetrahydrothiophene (tht) complexes in the catalytic polymerization and cyclotrimerization of alkynes: structures and reactivities of the possible intermediates [MoCl3(tht)2(PhC[triple bond, length as m-dash]CR)](R = Me or Et). Journal of the Chemical Society, Dalton Transactions, 1996, s. 4533–4542. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 28.12.2020. (englanniksi)
  7. ↑ Guang-linXia, Hai-yan Leng, Nai-xin Xu, Zhi-lin Li, Zhu Wu, Jun-lin Du & Xue-bin Yu: Enhanced hydrogen storage properties of LiBH4–MgH2 composite by the catalytic effect of MoCl3. International Journal of Hydrogen Energy, 2011, 36. vsk, nro 12, s. 7128-7135. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 28.12.2020. (englanniksi)