Molybdeenidioksidi | |
---|---|
Tunnisteet | |
CAS-numero | |
PubChem CID | |
Ominaisuudet | |
Molekyylikaava | MoO2 |
Moolimassa | 127,96 |
Ulkomuoto | Ruskeanvioletti kiteinen aine[1] |
Sulamispiste | n. 1 800 °C (hajoaa)[1] |
Tiheys | 6,47 g/cm3[1] |
Liukoisuus veteen | Ei liukene veteen |
Molybdeenidioksidi eli molybdeeni(IV)oksidi (MoO2) on epäorgaaninen yhdiste ja eräs molybdeenin oksideista.
Huoneenlämpötilassa molybdeenidioksidi on ruskehtavan tai harmahtavan violettia kiteistä ainetta, Yhdiste ei liukene veteen eikä myöskään happo- tai emäsliuoksiin. Väkevä typpihappo hapettaa sen molybdeenitrioksidiksi. Kuumennettaessa voimakkaasti yhdiste disproportioituu metalliseksi molybdeeniksi ja molybdeenitrioksidiksi. Molybdeenitrioksidi on varsin stabiili, mutta reagoi kuumennettaessa esimerkiksi tetrakloorimetaanin kanssa muodostaen molybdeeni(IV)kloridia. Kuumennettaessa muiden metallioksidien kanssa muodostuu metallioksidiklustereita. Alkeiskopiltaan molybdeeni on monokliininen ja muistuttaa rakenteeltaan vääristynyttä rutiilin rakennetta. Molybdeenioksidissa on sidoksia molybdeeniatomien välillä ja tämä aiheuttaa metalleihin verrattavan sähkönjohtokyvyn ja diamagneettisuuden.[2][3][4][5][6]
Molybdeenidioksidia voidaan valmistaa pelkistämällä molybdeenitrioksidia. Pelkistimenä voidaan käyttää vetyä, ammoniakkia tai hiilimonoksidia tai pelkistys voidaan tehdä elektrolyyttisesti.[2][4][5][6]