Morton Lyon Sahl (11. toukokuuta 1927 Montreal, Québec, Kanada – 26. lokakuuta 2021 Mill Valley, Kalifornia, Yhdysvallat) oli yhdysvaltalainen koomikko. Sahlin vitsit kohdistuivat usein ajankohtaisiin aiheisiin, erityisesti politiikkaan. Lavalla hänet tunnettiin monologeistaan, joita hän esitti yleensä rennosti pukeutuneena, sanomalehti kainalossa.
Sahl syntyi Kanadassa. Hänen äitinsä oli kanadalainen ja isänsä yhdysvaltalainen. Perhe muutti pian Yhdysvaltoihin, kun Harry-isä alkoi työskennellä oikeusministeriölle. High schoolin jälkeen Sahl liittyi Yhdysvaltain ilmavoimiin ja hänet sijoitettiin Alaskaan. Hänet vapautettiin palveluksesta 1947, ja hän valmistui vuonna 1950 Etelä-Kalifornian yliopistosta pääaineenaan kaupunkisuunnittelu.[1]
Sahl teki useita töitä, ennen kuin vuonna 1953 tyttöystävänsä innoittamana koe-esiintyi sanfransiscolaisen hungry i -klubin omistajalle Enrico Banduccille. Klubi tunnettiin beatnikien ja yliopistoaktivistien kokoontumispaikkana, ja se oli sopiva paikka myös Sahlille, sillä hänen omanlaisensa poliittinen tyylinsä sai suosiota.[1] Sahlin maine alkoi kasvaa, ja hän sai keikkoja ympäri Yhdysvaltoja. Hän myös juonsi vuonna 1959 ensimmäisen Grammy-gaalan sekä oli yksi saman vuoden Oscar-gaalan juontajista.[2]
Sahl oli ensimmäisiä satiirikkoja, jotka alkoivat äänittää LP-albumeja. Niistä ensimmäinen oli vuonna 1955 julkaistu komedia-albumi At Sunset.[3] Se valittiin vuonna 2010 Yhdysvaltain kongressin kirjaston National Recording Registry -kokoelmaan, johon kootaan esteettisesti, historiallisesti tai kulttuurisesti merkittäviä yhdysvaltalaisia äänitteitä.[4]
Sahl kirjoitti vitsejä ystävänsä John F. Kennedyn puheisiin. Kennedyn tultua presidentiksi Sahl alkoi kuitenkin suhtautua kriittisesti tämän politiikkaan. Kun Kennedy murhattiin vuonna 1963, Sahlille muodostui pakkomielle murhaajan löytämisestä. Hänet jopa päästettiin virallisesti mukaan tutkintaan.[5] Sahlin huumori alkoi painottua politiikkaan ja hän kritisoi Warrenin komission raporttia. Lehdistö alkoi suhtautua häneen vihamielisesti ja hänen suosionsa alkoi laskea. Watergate-skandaalin aikaan se alkoi kuitenkin taas nousta. 1980-luvulla hän myös esitti Broadwaylla imitaatioita Ronald Reaganista ja George H. W. Bushista.[5]
Sahl on ollut naimisissa kahdesti. Vuosina 1967−1991 hän oli naimisissa malli China Leen kanssa. He saivat pojan, joka kuoli 19-vuotiaana vuonna 1996. Samana vuonna Sahl tapasi seuraavan vaimonsa, jonka kanssa hän meni naimisiin 1999.
Sahl kuoli lokakuussa 2021 kotonaan Mill Valleyssä. Hänen ystävänsä mukaan Sahl kuoli vanhuuteen.[1]