Mostarin taistelut käytiin Bosnia ja Hertsegovinassa sijaitsevassa Mostarin kaupungissa Jugoslavian hajoamissotien aikaan 1992–1995. Niihin osallistuivat Bosnian serbiarmeija BSA, Bosnian kroaattiarmeija HVO ja lähinnä bosniakkeja edustava Bosnia-Hertsegovinan armeija ARBiH. Vuonna 1992 muslimit ja kroaatit taistelivat yhdessä serbejä vastaan, mutta vuonna 1993 serbien vetäydyttyä kroaatit ja muslimit taistelivat keskenään.[1]
Kaupungin halki kulkee Neretva-joki. 1990-luvun alussa joen itäpuolella oli muslimienemmistö, länsipuolella asui enemmän kroaatteja. Sodan alkupuolella koko Herzegovina oli jakautunut kahtia. Mostar oli tärkein kaupunki sen länsiosassa, jossa oli muslimien ja kroaattien enemmistö, kun taas itäosaa hallitsivat serbit, ja sen pääkaupunkina pidettiin Trebindjeä.[2]
Bosnian serbiarmeija hyökkäsi Mostariin 3. huhtikuuta 1992. Rintamalla oli pitkään hiljaista. 9. toukokuuta 1993 Bosnian kroaattiarmeija hyökkäsi Bosnia-Hertsegovinan armeijaa vastaan ja valtasi kaupungin itäosan.[3]
Ensimmäisessä piirityksessä, joka alkoi 3. huhtikuuta 1992 kroaatit ja muslimit olivat liitossa kaupunkeja saartavia serbejä vastaan. Aluksi serbien liittoarmeija pommitti kaupunkia sen ulkopuolelta tykistöllä ja alkoi sen jälkeen kuukausi kuukaudelta kiristää saartorengasta yhä syvemmälle kaupungin keskustaa kohti ottaen haltuunsa suuren osan kaupungista. Alun tykistökeskityksen kohde oli muslimikortteli, josta serbit valtasivat lopulta kolmasosan.
Liittoarmeijan tulitus idän vuorilta vaurioitti monia siviilirakennuksia, mm. fransiskaaniluostaria, katolista kirkkoa ja kaupungin kirjastoa sekä moskeijoita. Serbit tuhosivat 17 moskeijaa. Muslimit ja kroaatit pitivät kuitenkin pintansa ja ajoivat lopulta serbit kaupungista ulos. Kesäkuussa kroaatit tulittivat serbejä armeijansa tykistöllä. Serbejä saarrettiin. Kroaattien armeijan HVO:n yksiköitä oli vahvistettu Kroatiasta tulleilla vapaaehtoisilla. Monet kroaatit auttoivat Mostarissa olevia ystäviään lomillaan osallistumalla sotaan.lähde?
15. kesäkuuta 1992 HVO valtasi Mostarin itäosan. Kroaattien tykistö, HOS:n vapaaehtoiset ja HVO:n puolisotilalliset joukot alkoivat järjestelmällisesti vallata Mostarin ympärillä olleita serbien miehittämiä avainasemassa olevia kukkuloita. Viimeinen kukkula vallattiin 14. kesäkuuta. Seuraavana päivänä kroaatit hyökkäsivät vanhassa muslimikaupunginosassa olevien serbijoukkojen kimppuun vallaten alueen hetkessä. Serbit eivät olleet varustautuneet puolustustaisteluun, heillä ei ollut vartiomiehiäkään asemapaikoilla. Kroaattien Arif Pasalicin komentamassa 1. Krajinan pataljoonassa oli 350 miestä, joista 10 kuoli ja 27 haavoittui hyökkäyksessä. Kroaatteja tuki Kroatian vakinainen armeija. Pataljoona oli saanut aseita kansainvälisestä asesaarrosta huolimatta Argentiinasta ja Singaporesta.
Yhdeksän kuukautta kestänyt piiritys päättyi 19. kesäkuuta 1992 Bosnian sodan raivotessa pahimmillaan ja rintamien ollessa vasta muotoutumassa. Saartorengas murtui bosniakki Jasmin Jagacin komentaessa HVO:ta sekä pienempiä bosniakkiosastoja. Saarron purkautuminen oli suuri voitto kroaateille, ei muslimeille.lähde?
Vuonna 1993 kroaattien julistautuessa Bosnia-Hertsegovinasta riippumattomiksi alkoi sota myös kroaattien ja muslimien kesken. Tämä näkyi Mostarissakin, jossa alkoi suuri kroaattien hyökkäys 9. toukokuuta.[4] Muslimit ajettiin neljäsosaan kaupungista, jonka kroaatit lähes raunioittivat tykkitulellaan.. Esimerkiksi 26 kaupungin 27:stä ottomaanien aikaisesta moskeijasta tuhottiin.[5]
Stari mostin vuonna 1566 rakennettu silta romahti kroaattien panssarivaunutulituksessa 9. marraskuuta 1993 kello 10:16. Tulitauko alkoi 25. helmikuuta 1994, kun kroaatit ja muslimit pääsivät sopuun toimista serbejä vastaan. Kaupunki jäi sen jälkeen kahdeksi vihamieliseksi puoliskoksi. Nimenomaan kroaattien hallitsemalla länsilaidalla oli paljon mafiamaista rikollisuutta. Eri kaupunkien puolten välillä alkoi liikenne vasta vuonna 1996.lähde? Stari most ("vanha silta") rakennettiin uudestaan vuonna 2004.[6]