Multia

Multia

vaakuna

sijainti

Sijainti 62°24′30″N, 024°47′40″E
Maakunta Keski-Suomen maakunta
Seutukunta Keuruun seutukunta
Kuntanumero 495
Hallinnollinen keskus Multian kirkonkylä
Perustettu 1868
Kuntaliitokset Osa Ähtäriin (1923)
Kokonaispinta-ala 765,63 km²
152:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 733,24 km²
– sisävesi 32,39 km²
Väkiluku 1 397
281:nneksi suurin 31.10.2024 [2]
– väestötiheys 1,91 as./km² (31.10.2024)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 13,7 %
– 15–64-v. 50,6 %
– yli 64-v. 35,6 %
Äidinkieli 2023 [4]
– suomenkielisiä 97,2 %
– ruotsinkielisiä 0,3 %
– muut 2,5 %
Kunnallisvero 9,80 %
40:nneksi suurin 2024 [5]
Kunnanjohtaja Katri Lehti
Hallituksen puheenjohtaja Elisa Murtomäki[6]
Kunnanvaltuusto 17 paikkaa
– puheenjohtaja Seppo Lampinen[6]
  2021–2025[7]
 • Kesk.
 • SDP
 • PS
 • Kok.
 • Vas.
8
3
2
2
2
multia.fi
Multian kirkko.

Multia (epävirallinen ruotsinkielinen nimi Muldia[8]) on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa. Kunnassa asuu noin 1 400 ihmistä[2], ja sen asukastiheys on pienimpiä Kokkola–Nurmes-linjan eteläpuolisista kunnista.

Multia sijaitsee Keski-Suomen länsiosassa Suomenselän eteläosassa 60 kilometrin päässä Jyväskylästä.[9]

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Multia sijaitsee Pohjanmaan ja Keski-Suomen välisellä metsäisellä vedenjakajalla, ja kunnan alueella on keskisen Suomen korkein kohta Kiiskilänmäki. Multian järviä ovat muiden muassa Sinervä, Uuranjärvi, Tarhapäänjärvi, Termitty, Iso Liesijärvi, Sahrajärvi, Uitamonjärvi ja Iso Palojärvi.[10]

Multian naapurikunnat ovat Keuruu, Petäjävesi, Saarijärvi, Uurainen ja Ähtäri. Vuoteen 2009 saakka naapurikuntiin kuului Saarijärveen liitetty Pylkönmäki.

Multian Natura-alueita ovat Maaherransuo, Housukosken alue, Joensuonkangas, Karjovuori, Koivulahti, Lampuodinsuo, Valkeisenjärvi–Särkilampi–Utusuo, Vesilahdensuo–Kurkisuo, vanhaa metsää kasvava Myllyvuori–Vilhusenmäki sekä Kulhanvuoren alue, joka on Keski-Suomen korkeimpia alueita.[11] Itse Kulhanvuori on Saarijärven puolella.

Multia jakaantuu maisemallisesti kahteen eri osaan: kunnan pohjoispuoli kuuluu Suomenselän metsäylänköön, jossa vesistöjä on hyvin vähän. Niinpä maasto on lähes kokonaan karua metsäseutua. Alueella ei ole myöskään yhdistäviä vesireittejä, jonka takia alue on jäänyt esihistoriallisista ajoista lähtien välivyöhykkeeksi, jossa ihmisen toimintaa näkyy vähän. Asutus on aina ollut harvaa ja sijoittunut moreenista muodostuneille mäille. Karu ja soinen maasto on rajoittanut maankäyttöä ja asutuksen leviämistä. Kunnan eteläinen osa kuuluu maisemallisesti Keurusseudun mäkiseen viljely- ja järvimaahan. Alue on vaihtelevaa mäkimaata, jossa vuorottelevat kalliot, moreenikasaumat, harjujaksot, järvet, joet sekä lammet, metsät ja suot. Vesistöjen väliin jää kumpuilevaa metsämaata, jossa enimmäkseen on metsiä ja soita. Paikoin alueella on tyypillistä mäkiasutusta.[12]

Kylät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haarajärvi, Isojärvi, Karhila, Kirkonkylä, Kopola, Linna-Peurala, Nikaranperä, Pirttiperä, Sahrajärvi, Sinervämäki, Tarhapää, Vehkoo, Väätäiskylä. Kuntakeskus sijaitsee Sinerväjärven rannalla.[13]

Taajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Multialla oli 1 636 asukasta, joista 743 asui taajamassa, 875 haja-asutusalueilla ja 18:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Multian taajama-aste on 45,9 %.[14] Kunnassa on vain yksi taajama, Multian kirkonkylä.[15]

Historiaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Multian Lovisa Charlottan kirkko valmistui 1796. Kirkko on saanut nimensä samana vuonna valtaistuimelle nousseen Ruotsin kuninkaan Kustaa IV Aadolfin lyhytaikaisen kihlatun mukaan. Lovisa Charlotta oli Mecklenburg-Schwerinin[16] prinsessa.[17] Multia kuului tuolloin Keuruun kirkkoherrankuntaan. Kirkko uusittiin perusteellisesti vuonna 1900. Vuonna 1831 Multia sai kappeliseurakunnan oikeudet. Itsenäistymisajatus pantiin alulle 10.10.1858 pidetyssä kappelikokouksessa. Pitkä itsenäistymisprosessi Keuruun kunnasta saatiin päätökseen 1898, jolloin Multia sai oman kunnallishallintonsa. Kansakoulu aloitti toimintansa Multialla 1880, ja ensimmäinen kyläkoulu perustettiin Sahrajärven kylälle 1897.[18]

Multian väkiluku kasvoi voimakkaasti 1700- ja 1800-luvuilla. Vuonna 1860 väkiluku oli 2 226, vuoden 1917 lopulla 4 125. 1900-luvun puolivälissä asukkaita oli noin 4 400. Syrjäkylien autioituminen alkoi 1960-luvulla.[18]

Hallinto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Multian kunnanjohtajana on toiminut Arto Kummala vuodesta 2021.[19] Syyskuusta 2018 heinäkuuhun 2021 kunnanjohtajana toimi Noora Pajari.[20][21] Vuosina 2013–2018 kunnanjohtaja oli Erkki Pyökkimies.[22]

Kunnanvaltuustossa on 17 paikkaa, joista kahdeksan on keskustan hallussa kaudella 2021–2025.[7] Valtuuston puheenjohtajana toimii Seppo Lampinen.[6]

Talous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2015 kunnassa oli 597 työpaikkaa. Niistä 25 % oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 47 % palveluissa ja 25 % jalostuksessa. Alkutuotannon osuus oli paljon suurempi kuin koko maassa keskimäärin (3 %), ja palvelun osuus oli vastaavasti pienempi kuin koko maassa (75 %).[23] Kunnan tuloveroprosentti vuonna 2022 oli 22,00%, ev. lut. seurakunnan veroprosentti 1,80% ja ortodoksisen seurakunnan veroprosentti 1,95%.[24]

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Multian Osuuspankki ja kaksi koneellista puunkorjuuta tekevää yritystä, Metsä-Multia ja Veljekset Lehtomäki.[25]

Väestönkehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Multian väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 2 633
1985
  
 2 528
1990
  
 2 407
1995
  
 2 229
2000
  
 2 153
2005
  
 2 020
2010
  
 1 890
2015
  
 1 710
2020
  
 1 563
Lähde: Tilastokeskus.[26]

Seurakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Multialla on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[27]

Vuoden 2022 alusta Multian seurakunta yhdistyi Keuruun seurakuntaan siten, että uusi Keuruun seurakunta käsittää Multian kunnan ja Keuruun kaupungin.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Multian alueella toimii Jyväskylän ortodoksinen seurakunta.[28]

Tapahtumia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Potkukelkkailun MM-kilpailut järjestetään vuosittain helmi–maaliskuussa. Kilpailuun saapuu osanottajia useasta maasta.
  • Kulttuuri- ja viihdetapahtuma Multiaista Satoa on järjestetty vuosittain heinäkuun lopulla vuodesta 1998 alkaen. Tapahtuman järjestää Multiaista Satoa ry.[29]

Palvelut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Multian keskustassa sijaitsee Sinervän koulukeskus, joka sisältää ala- ja yläasteen.

Multian terveyspalveluita hoitaa Keski-Suomen seututerveyskeskus. Sen Multian terveysasemalla toimii lääkärin ja hoitajan vastaanotto, äitiys-, perhesuunnittelu- ja lastenneuvola, aikuis- ja diabetesneuvola, psykologin vastaanotto sekä hammashoitola.[30]

Ruokakulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Multian pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla hilipulouta eli silakkalaatikko ja lakkasoppa.[31]

Tunnettuja multialaisia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ a b Suomen ennakkoväkiluku oli 5 635 560 lokakuun 2024 lopussa 19.11.2024. Tilastokeskus. Viitattu 23.11.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ a b c Päätöksenteko Multian kunta. Viitattu 17.10.2021.
  7. ↑ a b Kuntavaalit 2021, Multia Oikeusministeriö. Viitattu 17.10.2021.
  8. ↑ Vädret i Muldia Väder och hav / Lokalvädret. Ilmatieteen laitos. Viitattu 24.3.2024.
  9. ↑ Tietoa Multiasta Multia. Arkistoitu 26.1.2018. Viitattu 25.1.2018.
  10. ↑ Multian järvet. Järviwiki
  11. ↑ Natura 2000-alueet Keski-Suomessa Ympäristö. Viitattu 2.3.2018.
  12. ↑ Matleena Muhonen: Keski-Suomen maakunnallinen maisemaselvitys : Maisemallinen osa-aluejako (PDF) skjkl.fi. 2005. Viitattu 8.6.2021.
  13. ↑ Multia-seuran esittely (Arkistoitu – Internet Archive). Multian kunta.
  14. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  15. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  16. ↑ Classic Encyclopedia – Mecklenburg-Schwerin Encyclopedia Britannica 1911
  17. ↑ Kangas, Olavi: 200-vuotias Multian kirkko Lovisa Charlotta, Multian seurakunta 1996 ISBN 952-90-8276-2
  18. ↑ a b Mauri Mönkkönen: Vanhan-Ruoveden historia. 3, 2: Multian historia 1866–1975, s. 28–31, 225, 248–253. Multia: Multian kunta ja seurakunta, 1983. ISBN 951-99449-0-7
  19. ↑ Multia sai vihdoin uuden kunnanjohtajan Yle Uutiset. 19.10.2021. Viitattu 23.3.2023.
  20. ↑ Ylönen, Jorma: Multia valitsi Noora Pajarin yksimielisesti Kuntalehti. 13.6.2018. Viitattu 17.10.2021.
  21. ↑ Ylönen, Jorma: 13 hakijaa Multian kunnanjohtajaksi - Teppo Sirniö, 70, toimii vt. kunnanjohtajana Kuntalehti. 13.8.2021. Viitattu 17.10.2021.
  22. ↑ Liimatainen, Päivi: Erkki Pyökkimies on Multian uusi kunnanjohtaja Keskisuomalainen. 19.3.2013. Viitattu 17.10.2021.
  23. ↑ Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 27.1.2018.
  24. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2022 Vero.fi
  25. ↑ Teemo Tebest: Tässä ovat eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset: Alueen Multia yhteisöverotiedot Yle. 1.11.2016. Viitattu 27.1.2018. (tietoja myös yritysten kotisivuilta)
  26. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 12.1.2018.
  27. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  28. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/jyvaskylan-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  29. ↑ Multiaista Satoa (Arkistoitu – Internet Archive)
  30. ↑ Multian terveysasema Keski-Suomen seututerveyskeskus. Arkistoitu 4.3.2018. Viitattu 3.3.2018.
  31. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 91. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1
  32. ↑ Jorma Blomqvist: "Maailmankiertäjä hullaantui valkosipuliin", Helsingin Sanomat 31.1.2012

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]