Mummonsyyläkaktus

Mummonsyyläkaktus
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Streptophyta
Kaari: Versokasvit Embryophyta
Alakaari: Putkilokasvit Tracheophyta
Luokka: Siemenkasvit Spermatophyta
Alaluokka: Koppisiemeniset Angiospermae
Lahko: Caryophyllales
Heimo: Kaktuskasvit Cactaceae
Alaheimo: Cactoideae
Tribus: Cacteae
Suku: Syyläkaktukset Mammillaria
Laji: bocasana
Kaksiosainen nimi

Mammillaria bocasana
Poselger

Katso myös

  Mummonsyyläkaktus Wikispeciesissä
  Mummonsyyläkaktus Commonsissa

Mummonsyyläkaktus (Mammillaria bocasana) on syyläkaktusten sukuun kuuluva, Meksikosta kotoisin oleva laji.

Ulkonäkö ja koko

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mummonsyyläkaktus muodostaa mättäitä, ja sen varret ovat pallomaisia mutta voivat toisinaan kasvaa hieman lieriömäisiksi. Varren nystyt (podariot) ovat pehmeitä, lieriömäisiä, maitiaisnesteettömiä, ja joidenkin nystyjen hangoissa on sukasia. Keskipiikkejä on areolissa 1–7, ne ovat punertavan ruskeita, 5–10 mm pitkiä. Säteittäispiikkejä on 20–50 ja ne ovat valkoisia ja karvamaisia, 8–20 mm pitkiä; yksi tai joskus kaksi niistä on koukkumaista. Kukat ovat suppilomaisia, kermanvalkoisia tai hieman punertavia, 15 mm:n levyisiä. Hedelmä on lieriömäinen, punainen tai vaaleanpunainen. Siemenet ovat punertavan ruskeita.[2]

Levinneisyys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mummonsyyläkaktus kasvaa luonnossa Meksikon San Luis Potosíssa ja Zacatecasissa.[2]

Käyttö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mummonsyyläkaktuksen piikkejä on käytetty Meksikossa ongenkoukkujen tekoon.[2]

Alalajit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laji jakautuu kahteen alalajiin.[2]

  • Mammillaria bocasana subsp. bocasana. Säteittäispiikkejä 30–50; hedelmä punainen; vain San Luis Potosíssa.
  • Mammillaria bocasana subsp. eschauzieri. Säteittäispiikkejä 20–30; hedelmä vaaleanpunainen; lajin koko esiintymisalueella.

Synonyymit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Cactus eschauzieri J. M. Coulter 1894
  • Chilita bocasana (Poselger) Orcutt 1926
  • Chilita hirsuta ((Boedeker) Orcutt 1926
  • Chilita knebeliana (Boedeker) Buxbaum 1954
  • Chilita kunzeana (Boedeker & Quehl) Orcutt 1926
  • Chilita longicoma (Britton & Rose) Orcutt 1926
  • Ebenerella bocasana (Poselger) Buxbaum 1951
  • Ebnerella haehneliana (Boedeker) Buxbaum 1951
  • Ebnerella knebeliana (Boedeker) Buxbaum 1951
  • Ebnerella kunzeana (Boedeker & Quehl) Buxbaum 1951
  • Ebnerella longicoma (Britton & Rose) Buxbaum 1951
  • Mammillaria eschauzieri (J. M. Coulter) R. T. Craig 1945
  • Mammillaria haehneliana Boedeker 1934
  • Mammillaria hirsuta Boedeker 1919
  • Mammillaria knebeliana Boedeker 1932
  • Mammillaria kunzeana Boedeker & Quehl 1912
  • Mammillaria longicoma (Britton & Rose) A. Berger 1929
  • Neomammillaria eschauzieri (J. M. Coulter) Britton & Rose 1926
  • Neomammillaria longicoma Britton & Rose 1923[2]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Fitz Maurice, B & Fitz Maurice, W.A.: Mammillaria bocasana IUCN Red List of Threatened Species. Version 2016.2. 2013. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 9.9.2016. (englanniksi)
  2. ↑ a b c d e Anderson 2001:408