Musta raamattu on magiaa ja noituutta käsittelevä kirja, joka sisältää kabbalistisia manauksia, loitsuja ja sinettejä. Kirja väittää, nimiölehdellä olevan otsikkonsa mukaisesti, koostuvansa Raamatusta pois jätetyistä kuudennesta ja seitsemännestä Mooseksen kirjasta.
Kuudes ja seitsemäs Mooseksen kirja julkaistiin Stuttgartissa 1849 antikvaristi Johann Scheiblen keräämän aineiston pohjalta. Aineiston alkuperä on voitu jäljittää 1500-luvulle[1]. Englanninkielinen käännös ilmestyi New Yorkissa 1880. Suomenkielinen laitos on julkaistu 1902 Michiganissa ja se on oletettavasti käännetty Egyptian Publishing Companyn vuonna 1900 julkaisemasta versiosta. Kirjan etusivulla mainitaan, että se on käännetty englanninkielisestä teoksesta. Mustaa raamattua ei tule sekoittaa suomalaiseen loitsukirjaan nimeltä Mustakirja, jonka tekijäksi mainitaan Aaprami Pöyrynen.[2]
»Tarinan kertoja sanoi paljon kuulleensa sellaista puhetta, että Mooseksen kirjoja on seitsemän, mutta kuudetta ja seitsemättä ei näytetä eikä anneta muille kuin korkeasti oppineille pappismiehille. He saavat ne tutkintoa suorittaessaan. Niiden oppi on vastakkainen kristinuskollemme ja sen tähden niiden sisältö on yleisöltä salattu. Niissä kirjoissa ovat mustat lehdet valkeilla kirjaimilla. Nimi johtuu lehtien väristä.»
(Myytillisiä tarinoita, toim. Lauri Simonsuuri, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1947)
Suomessa on monesti kerrottu verenseisauttajien ja muiden kansanparantajien lukeneen Mustaa raamattua. Kirja tunnetaan myös vanhassa suomalaisessa satuperinteessä.[3]
Mustan raamatun suomenkielisen painoksen osat ovat: