Musta teologia on James H. Conen 1960-luvun lopulla popularisoima vapautuksen teologian suuntaus. Musta teologia syntyi afroamerikkalaisten vastauksena angloamerikkalaiselle teologialle ja siinä vaadittiin valtaa historiallisesti käyttäneiden sekä enemmistökulttuurin yksilöiden vallan kumoamista.[1]
Mustan teologian lähtökohtana on ajatus siitä, että Jeesus samaistuu syrjäytyneisiin ja pitää Jeesuksen elämää ja palvelutyötä verrannollisena afroamerikkalaisten kokemuksiin Yhdysvalloissa. Tunnistaessan mustien elämän merkityksen, musta teologia pyrkii vapauttamaan mustat valkoisesta rasismista. Mustan teologian tavoite on, että vapaus toteutuu sekä valkoisten että mustien yksilöiden kohdalla.[1]
Musta teologia pyrkii tulkitsemaan pelastuksen vapautuksena poliittisesta, uskonnollisesta, teologisesta ja yhteiskunnallisesta sorrosta. Musta teologian ”taivaallinen palkinto” on rotujen välinen tasa-arvo, sosiaalinen vapaus ja köyhyydestä vapautuminen.[2]
James Cone sovelsi katolisen teologi Gustavo Gutiérrezin vapautuksen teologian ajatuksia Jumalan huolenpidosta köyhiä kohtaan afroamerikkalaisiin luodakseen teologian, jossa Jumala asettui mustien puolelle. Cone meni jopa niin pitkälle, että väitti Jumalan olevan musta. Cone väitti, että ollakseen todellinen kristitty, ihmisen pitäisi tulla hengellisesti mustaksi samaistumalla sorrettujen kokemuksiin. Vaikka nämä ajatukset kasvoivat enemmän akateemisissa piireissä kuin ruohonjuuritasollla, vapautuksen teologia tasoitti tietä postmoderneille ilmauksille kuten feministiteologialle.[3]
Musta teologia levisi Etelä-Afrikkaan 1970-luvulla, jossa se oli vastaus maan apartheid-järjestelmään ja sai vaikutteita Latinalaisen Amerikan vapautuksen teologiasta. Musta teologia on ennen kaikkea sorron vastaisen taistelun ja siitä vapautumisen teologiaa.[4]
Ensimmäiset mustat teologit nousivat Etelä-Afrikan valkoisen väestön keskuudesta. Sen ensimmäisiä ilmenemismuotoja olivat anglikaanisen kirkon pastorin Trevor Huddleston vuoden 1955 apartheidin vastainen vetoomus Naught for your Comfort[4] ja afrikaaneri Beyers Naudé, joka jätti oman valkoisen seurakuntansa 1970-luvun lopulla ja liittyi mustien seurakuntaan. Naudé perusti myös Christian Insitute -nimisen järjestön edistämään rotujen välistä yhteisymmärrystä.[5]
Steve Bikon johtaman musta tietoisuus -liikkeen innoittamana 1970-luvulla monet eteläafrikkalaiset eri kristillisiin liikkeisiin kuuluneet henkilöt ryhtyivät kehittämään oikeudenmukaisuuden ja vapauden teologioita. Merkittävimpiä näistä olivat luterilainen piispa Manas Buthelezi, Etelä-Afrikan anglikaanisen kirkon arkkipiispa Desmond Tutu sekä reformoituun kirkkoon kuulunut teologi Alan Boesak, joka osaltaan vaikutti siihen, että Maailman reformoitujen kirkkojen liitto tuomitsi apartheidin ja erotti Etelä-Afrikan reformoidut kirkot.[4]
Vuonna 1985 joukko ekumeenisessa Institute for Contextual Theologyssa vaikuttaneita teologeja kirjoittivat niin sanotun Kairos-asiakirjan, joka tuomitsi Etelä-Afrikan reformoitujen kirkkojen "valtioteologian", jossa apartheidia perusteltiin Raamatun avulla kuten myös maan englanninkielisen väestön "kirkkoteologian", jossa korostettiin sovintoa, oikeudenmukaisuutta ja väkivallattomuutta ilman, että ymmärrettiin, että sovinto vaatii katumusta. Asiakirjassa vaihtoehtona esitettiin "profetiallista teologiaa", joka taisteli oikeudenmukaisuuden puolesta vääryyttä vastaan.[4]
Etelä-Afrikan kirkkojen neuvostolla oli keskeinen osuus vapautuksen teologian leviämisessä ja sen johdossa toimi lukuisia tämän suuntauksen edustajia kuten Desmond Tutu vuosina 1978−1985 ja Beyers Naudé 1985−1988.[4]
Mustaa teologiaa kuvataan muun muassa National Committee of Black Churchmenin toimesta vapautuksen teologiana. Mustan teologian tutkimuksessa on oltu viime vuosina erityisen kiinnostuneita Lemuel Haynesin elämästä ja palvelutyöstä.[1]
Musta teologia nousi tiedotusvälineiden keskiöön Barack Obaman presidentinvaalikampanjassa, kun pastori Jeremiah Wrightin saarnoja esiteltiin yleisölle. Wright esitteli estoitta mustien vapautuksen teologiaa ja häntä kohtaan esitettiin kritiikkiä rasistisesta sisällöstä.[1]