Muuruvesi

Tämä artikkeli kertoo entisestä kunnasta. Muuruvesi on myös Juankoskella sijaitseva järvi.
Muuruvesi
Entinen kunta – nykyiset kunnat:
Kuopio

vaakuna

sijainti

Sijainti 63°00′55″N, 028°12′30″E
Lääni Kuopion lääni
Maakunta Pohjois-Savon maakunta
Kuntanumero 502
Hallinnollinen keskus Muuruveden kirkonkylä
Perustettu [1] 1908
Kuntaliitokset Osa Juankoskeen (1922, 1923)
Liitetty 1971
– liitoskunnat Juankoski
Säyneinen
Muuruvesi
– syntynyt kunta Juankoski
Pinta-ala  km²  [2]
(31.12.1969)
– maa 299,1 km²
Väkiluku 3 708  [3]
(31.12.1969)
– väestötiheys 14,07 as./km²

Muuruvesi oli Pohjois-Savossa sijainnut Suomen kunta. Se liitettiin 1971 Juankoskeen, ja sen mukana vuonna 2017 Kuopioon, jonka pitäjä se nykyään on. Osakuntaliitoksessa 1973 osa entisen Muuruveden pohjoisista kylistä siirtyi Juankoskesta Nilsiään.

Muuruveden naapurikunnat olivat Juankoski, Kaavi, Nilsiä, Riistavesi, Siilinjärvi, Säyneinen ja Tuusniemi.

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muuruveden kunta sijaitsi Kallaveteen laskevan Nilsiän reitin varrella. Vesireitin pääväylä kulkee entisen kunnan kaakkoisosan poikki välillä saarekkaita järvenselkiä muodostaen, välillä puristuen kapeiksi salmiksi. Kallioperä on pääasiassa graniittia, ja sitä peittävistä irtaimista maalajeista yleisin on moreeni. Myös savimaita on runsaasti. Asutus on suurimmaksi osaksi sijoittunut Muuruvesi-järven rannoille ja muualle vesireitin välittömään läheisyyteen.[4]

Runsaiden vesistöjensä ja järvimaisemiensa ansiosta Muuruvesi on suosittua kesänviettoseutua, ja siellä on useita satoja kesämökkejä ja -huviloita.[4]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muuruvedellä oli asutusta jo kivikaudella, minkä osoittaa Västinniemeltä löydetty asuinpaikka. Pysyvä asutus syntyi melko myöhään, sillä keskiajalla uudisasukkaat eivät uskaltaneet asettua alueelle Venäjän rajan läheisyyden vuoksi. Nilsiän reittiä pitkin kulki vilkas eräliikenne Savon maakunnan pohjoisiin ja itäisiin erämaihin. Ensimmäiset pysyvät asukkaat saapuivat Muuruvedelle 1500-luvun puolivälin tienoilla.[4]

Muuruvesi kuului alun perin Kuopion suurpitäjään, mutta tuli osaksi Nilsiää, kun tästä muodostettiin ensin kappeli 1700-luvulla ja itsenäinen seurakunta vuonna 1816. Senaatin päätöksellä Muuruvesi määrättiin erotettavaksi itsenäiseksi seurakunnaksi vuonna 1900, mutta päätös toteutui vasta 1908. Juankoski erotettiin Muuruvedestä seurakunnallisesti vuonna 1923 ja kunnallisesti vuonna 1925.[4]

Nähtävyyksiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Muuruveden kivikirkko (Josef Stenbäck, 1904). Muuruveden kirkko kuuluu arkkitehtonisesti merkittävimpiin kansallisromanttisiin kirkkoihin Suomessa. Massiivisesta graniitista rakennettua kirkkoa hallitsee ylöspäin kapeneva, keskiakselista sivussa oleva torni sekä mahtavat kansallisromanttiset puolipyöreät ikkunat.
  • Muuruveden satama
  • Putaan kämppä
  • Pöllitupa savusaunoineen[5]
  • Muuruveden kotiseutumuseo[6]
  • Tahkon vesireitti[7]
  • Muuruveden tsasouna (Pyhän Nikolaoksen tsasouna)[8]

Kuvia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Muuruveden kirkko
    Muuruveden kirkko
  • Näkymä Muuruveden kirkonkylästä: Osuuskuntien talo (nykyinen Huoneistohotelli Teekki ja Martin Baari).
    Näkymä Muuruveden kirkonkylästä: Osuuskuntien talo (nykyinen Huoneistohotelli Teekki ja Martin Baari).
  • Muuruveden satama on Tahkon vesistöreitin varrella.
    Muuruveden satama on Tahkon vesistöreitin varrella.
  • Muuruveden satama
    Muuruveden satama

Oppilaitoksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Savon ammatti- ja aikuisopisto, luonnonvara-ala, opetus lakkasi vuonna 2019.

Kuuluisuuksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kyliä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Akonvesi, Hakkarala, Lohilahti, Murtolahti, Muuruvesi, Niinimäki, Pelonniemi, Pieksä, Rissala, Ryönä, Sydänmaa, Vehkasaari, Vuotjärvi, Västinniemi.

Vuoden 1960 ja 1970 taajamarajauksissa Muuruvedellä oli yksi taajama: kirkonkylä, jossa oli 452 asukasta vuonna 1960 ja 325 asukasta vuonna 1970.[9]

Väestö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty Muuruveden väestönkehitys kymmenen vuoden välein vuosina 1910–1960.

Muuruveden väestönkehitys 1910–1960
Vuosi Asukkaita
1910
  
 5 321
1920
  
 5 757
1930
  
 4 490
1940
  
 4 127
1950
  
 4 668
1960
  
 4 409
Lähde: Tilastokeskus.[10]

Vuosina 1922 ja 1923 Juankoskeen liitettiin Muuruvedestä alueita, joilla oli 1 186 asukasta.[10]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ https://www.muuruvedenkotiseutuyhdistys.fi/historiaa/
  2. ↑ Suomen tilastollinen vuosikirja 1970 (PDF) (sivu 20) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastokeskus. Viitattu 26.4.2016.
  3. ↑ Väestönmuutokset 1969 (PDF) (sivu 14) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria. Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 15.3.2019.
  4. ↑ a b c d Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 5: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 278–282. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1973. ISBN 951-0-00650-5.
  5. ↑ Pöllitupa (Arkistoitu – Internet Archive)
  6. ↑ Muuruveden museo (Arkistoitu – Internet Archive)
  7. ↑ Tahkon vesireitti (Arkistoitu – Internet Archive)
  8. ↑ Pyhäköt Kuopion ortodoksinen seurakunta, ort.fi/kuopio. Viitattu 21.8.2020.
  9. ↑ Väestölaskenta 1970 Osa IV: Taajamat 1960–1970. (Suomen virallinen tilasto VI C:104) Helsinki: Tilastokeskus, 1976. Julkaisun verkkoversio (PDF) (pdf) (viitattu 10.4.2013).
  10. ↑ a b Väestön elinkeino: Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975 (PDF) 1979. Tilastokeskus. Viitattu 7.6.2014.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]