Mädajõgi | |
---|---|
Maat | Viro |
Maakunnat | Võrumaa, Põlvamaa |
Kunnat | Räpina, Setomaa, Võru |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Narvanjoen vesistöalue |
Valuma-alue | Mädajõen valuma-alue |
Pinta-ala | 245,4 km² [1] |
Yhtyy | Võhandu jõgi (5,2 km joensuusta) |
Joen uoman kohteita | |
Alkulähde | alulähde |
Laskupaikka | Võhandu jõgi |
Läpivirtausjärvet | Järvepää järv |
Sivu-uomat | Rebasmäe oja, Varsaoja, Veerksu oja |
Taajamat | Kahkva, Niitsiku, Järvepää, Kahkva, Suur-Veerksu |
Mittaustietoja | |
Lähdekorkeus | 55 m mpy. [1] |
Laskukorkeus | 30 m mpy. [1] |
Korkeusero | 25 m |
Pituus | 30,1 km [1] |
Kaltevuus | 0,83 m/km |
Muuta | |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
Mädajõgi (myös Mädäjõgi [1]) on Virossa Võrumaalla ja Põlvamaalla virtaava 30 kilometriä pitkä Võhandu jõen sivujoki.[1][a]
Joki virtaa etelästä lähes suoraan pohjoiseen, missä se yhtyy Võhandu jõgeen noin 5 kilometriä kaakkoon päin ja Võhandu jõen alajuoksulta 5,2 kilometrin päässä sen joensuusta Kuumajärveen. Se saa alkunsa Oravan kylässä metsäiseltä suolta, jossa se on kaivettuna ojana. Se joutuu heti alussa loivaan soistuneeseen jokilaaksoon, jota se seuraa loppuun asti. Suoveden haju lienee joen nimen alkujuuri. Niitsikun ja Järvepään kylien välissä sijaitseva Järvepää järv on joen pieni läpivirtausjärvi. Tällä siihen yhtyy vasemmalta tuleva Rebasmäe oja, joka on joen suurin sivuoja.[1][a]
Mädajõen valuma-alueen pinta-ala on 245,4 neliökilometriä ja se on Võhandu jõen sivu-uomien valuma-alueista suurin. Valuma-alue sijaitsee Võhandun kaakkoispuolella ja sen valuma-alue rajautuu etelässä Piusa jõen, idässä Karisilla ojan ja muualla Võhandun sivu-uomien valuma-alueisiin. Valuma-alueelle on tyypillistä tasankomaisuus, soistuneisuus ja vähäinen asutus. Järvepää järven jälkeen alkaa joki meanderoida voimakkaammin. Jokea ympäröivä suoalue laajenee ja asutus kaikkoaa kauemmaksi sivuille. Suure-Veerksun ja Kären kohdalla joki tekee laajan mutkan ennen kuin se saavuttaa Võhandu jõen.[1][a]
Mädajõen suurimpia sivu-uomia on lueteltu seuraavassa taulukossa esiintymisjärjestyksessä.
yhtyy Mädajõgeen (km suusta) |
Nimi | Pituus (km) |
Valuma-alue (km²) |
Lähde |
---|---|---|---|---|
Piiriniidu kraav | 3 | [2] | ||
Karpsepa kraav | 3 | [3] | ||
7 | Veerksu oja | 18 | 49 | [4] |
8 | Varesmäe peakraav | 1 | ||
9 | Varsaoja | 15 | 34 | [5] |
Viinakuakraav | 4 | [6] | ||
Plotina järven oja | 1 | |||
19 | Rebasmäe oja | 12 | 71 | [7] |
22 | Suuroja | 3 | 4 | [8] |
Tegova järven oja | 1 | |||
Jõhvõoja | 1 |
Lähde: 1 = [1]
Järvepää järv sijaitsee suoraan pääuomassa, mutta jokeen laskee muutama lampi omalla laskuojallaan. Sellaiset ovat Kahkvan kohdalla itärantaan laskeva Tegova järv, Puugnitsan kohdalla oleva Plotina järv ja Viinakuajärv. Muut järvet kuuluvat sivuojien valuma-alueisiin. Suurimmalla ojalla Rebasmäe ojalla on valuma-aluetta 71 neliökilometriä. Se alkaa Mustjärvestä, jonka latva-alueilla ovat myös Valgõjärv, Suuri Suujärv, Keskmäne Suujärv ja Kamarusjärv. Rebasmäen sivu-uoman Kamnitsan ojan latva-alueella Oravan kylässä sijaitsevat Mustjärv, Solda järv ja Orava järv. Myös Varsaojan latva-alueella sijaitsee järvirypäs. Isomman Kõvera järven ympärillä sijaitsevat Väikujärv ja Tahojärv. Veerksu ojan latvoilla Nohipalossa on Leeväti järv.[1][a]
Mädajogi kuuluu Peipsijärven alavesistöalueeseen, joka on osa Itä-Viron vesistöaluetta. Ojan vesistörekisterin tunnus on VEE1006600.[1]