Mätäsvaara

Mätäsvaara on kylä Lieksassa. Se sijaitsee Pielisen itäpuolella Lieksan ja Nurmeksen välillä 27 kilometrin päässä Lieksan keskustasta. Kylällä on kaivosmenneisyys.^[1] Kaivos tunnetaan myös Forsströmin louhoksena.

Mätäsvaara ennen kaivosta

Mätäsvaaralla vaelsi 1800-luvulla nilsiäläinen maallikkosaarnaaja Paavo Ruotsalainen. Saarnapaikkanaan hän piti Konnanvaaran taloa.

Kaivos

Pääartikkeli: Mätäsvaaran kaivos

Rakennusliike A. Palmberg sai alkuvuodesta 1939 rakennusurakan. Keskelle korpimetsää tehtiin suurkaivos siihen kuuluvine laitoksineen: yli 80 asuinrakennusta, joista osa itsensä arkkitehti Alvar Aallon piirtämiä tyyppitaloja, rikastuslaitos, korjaamoja, valtavat 900 tonnin betonisiilot murskatulle malmille sekä höyryvoimalaitos 62 metriä korkeine piippuineen.^[1] Kaivos palveli tärkeänä molybdeenin lähteenä. Molybdeeniä vietiin jatkosodan aikana Saksaan, jossa sitä käytettiin jaloteräkseen. Toiminta ajoittui vuosille 1939–1947.

Konserttipaikka

Kaivos suljettiin sotien jälkeen ja sadevesi täytti osan kaivannosta. Laguunin keskelle on nykyisin rakennettu esiintymislava, jossa suurin osa Lieksan Vaskiviikon Mätäsvaaran kaivoksen konserteista esitetään. 350-paikkaisessa avoimessa katsomossa konserttielämyksiä on miellyttävä seurata.^lähde? Konserttipaikkaa ympäröivät graniitti-gneissikalliot nousevat yli 40 metrin korkeuteen ja takaavat erinomaisen akustiikan.^lähde?

Lähteet

↑ ^a ^b Natsi-Saksa himoitsi Pohjois-Karjalan korvesta löytynyttä malmiaarretta (Arkistoitu – Internet Archive) – Mätäsvaaran menestys loppui kuitenkin lyhyeen. Pasi Jaakkonen. Ilta-Sanomat 20.11.2016. Viitattu 20.11.2016.

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

[is-1] Natsi-Saksa himoitsi Pohjois-Karjalan korvesta löytynyttä malmiaarretta (Arkistoitu – Internet Archive) – Mätäsvaaran menestys loppui kuitenkin lyhyeen. Pasi Jaakkonen. Ilta-Sanomat 20.11.2016. Viitattu 20.11.2016.

[1]