Nädät

Nädät
Minuartia setacea
Minuartia setacea
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Kladi: Putkilokasvit Tracheophyta
Kladi: Siemenkasvit Spermatophyta
Kladi: Koppisiemeniset Angiospermae
Kladi: Aitokaksisirkkaiset
Lahko: Caryophyllales
Heimo: Kohokkikasvit Caryophyllaceae
Suku: Nädät Minuartia
L.
Katso myös

  Nädät Wikispeciesissä
  Nädät Commonsissa

Nädät (Minuartia) on kohokkikasveihin kuuluva kasvisuku, jossa on noin 65 lajia.[1] Aiemmin nädät on rajattu laajemmaksi suvuksi, mutta siihen kuuluneita lajeja on 2010-luvulla siirretty kymmeneen eri sukuun: naskalinädät (Cherleria), piirtoarhot (Eremogone), Facchinia, Mcneillia, Minuartiella, Mononeuria, Pseudocherleria, Rhodalsine, piirtonädät (Sabulina) ja Triplateia.[2]

Muutamia nätälajeja käytetään monivuotisina koristekasveina.[3] Kolme nätien sukuun aiemmin kuulunutta lajia kasvaa luonnonvaraisena Suomessa: rusonätä, tunturinätä ja lapinnätä. Ne ovat harvinaisia Lapin tunturikasveja, jotka kasvavat kalkkipitoisilla paikoilla.[4]

Lajeja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muihin sukuihin siirrettyjä nätälajeja:

  • polkunätä (Pseudocherleria aizoides, syn. Minuartia aizoides)
  • lapinnätä (Cherleria biflora, syn. Minuartia biflora)
  • polvinätä (Rhodalsine geniculata, syn. Minuartia geniculata)
  • ruohonätä (Mcneillia graminifolia, syn. Minuartia graminifolia)
  • neulasnätä (Cherleria laricifolia, syn. Minuartia laricifolia)[5]
  • itunätä (Sabulina rossii, syn. Minuartia rossii)
  • rusonätä (Sabulina rubella, syn. Minuartia rubella)
  • tunturinätä (Sabulina stricta, syn. Minuartia stricta)
  • sironätä (Sabulina tenuifolia, syn. Minuartia hybrida)
  • kevätnätä (Sabulina verna, syn. Minuartia verna)
  • hietanätä (Sabulina viscosa, syn. Minuartia viscosa)

[1][6][7][8][9][10]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Govaerts, R. et al.: Minuartia Loefl. Plants of the World Online. 2022. Royal Botanic Gardens, Kew. Viitattu 30.10.2022. (englanniksi)
  2. ↑ Dillenberger, M.S. & Kadereit, J.W. 2014. Maximum polyphyly: Multiple origins and delimitation with plesiomorphic characters require a new circumscription of Minuartia (Caryophyllaceae). Taxon 63 (1): 64–88.
  3. ↑ Räty, Ella (toim.): Viljelykasvien nimistö. Puutarhaliiton julkaisuja nro 363. Helsinki 2012. ISBN 978-951-8942-92-7.
  4. ↑ Hämet-Ahti, Leena, Suominen, Juha, Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti (toim.): Retkeilykasvio, 4. painos. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo. Helsinki 1998. ISBN 951-45-8167-9.
  5. ↑ Suomen Lajitietokeskus: Neulasnätä – Cherleria laricifolia Viitattu 25.8.2021.
  6. ↑ Kurtto, A., Lampinen, R., Piirainen, M. & Uotila, P. 2019: Checklist of the vascular plants of Finland. Suomen putkilokasvien luettelo. — Norrlinia 34: 1–206. (s. 83–84.)
  7. ↑ Govaerts, R. et al.: Mcneillia Dillenb. & Kadereit Plants of the World Online. 2022. Royal Botanic Gardens, Kew. Viitattu 30.10.2022. (englanniksi)
  8. ↑ Govaerts, R. et al.: Pseudocherleria Dillenb. & Kadereit Plants of the World Online. 2022. Royal Botanic Gardens, Kew. Viitattu 30.10.2022. (englanniksi)
  9. ↑ Govaerts, R. et al.: Rhodalsine J.Gay Plants of the World Online. 2022. Royal Botanic Gardens, Kew. Viitattu 30.10.2022. (englanniksi)
  10. ↑ Govaerts, R. et al.: Sabulina Rchb. Plants of the World Online. 2022. Royal Botanic Gardens, Kew. Viitattu 30.10.2022. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]