NH-90 | |
---|---|
Suomen maavoimien NH90 TTH (SAR) |
|
Kuvaus | |
Tyyppi | kuljetushelikopteri |
Miehistö | 2 |
Matkustajamäärä | maks. 20 |
Kuljetuskyky | noin 2 500 kg rungon sisällä kg |
Kuormakoukun nostokyky | 4 000 kg |
Ensilento | 1995 |
Valmistaja | NHIndustries/EADS |
Mitat | |
Pituus | 19,56 m |
Roottorikehän halkaisija | 16,30 m |
Korkeus | 5,23 m |
Matkustamon sisäkorkeus | 1,58 m |
Massa | |
Tyhjämassa | 6 900 kg |
Lentoonlähtömassa | maks. 11 000 kg |
Voimanlähde | |
Moottori | 2 × Rolls-Royce Turbomeca RTM322-01/9 -kaasuturbiinia |
Teho | 2 × 1662 kW |
Suoritusarvot | |
Lentonopeus | 305 km/h |
Nousunopeus | 8,7 m/s |
Lentomatka | 800 km |
Lakikorkeus | 6000 m |
Muuta | |
Ohjaus | kypäränäyttö ja fly-by-wire |
Aseistus | Dillon M134D |
Materiaali | Komposiitti (hiilikuitu+epoksihartsi) |
NHIndustries NH90 (NATO Helicopter 90) on eurooppalainen ensisijaisesti sotilaskäyttöön suunniteltu joka sään kuljetushelikopteri, jonka valmistaja NHIndustries on osa EADS-konsernia. Kopterimallin käyttöönotto viivästyi alkuperäisestä aikataulusta, jonka mukaan ensimmäiset koneet piti toimittaa jo 2003-2004. Kopteri sai tyyppihyväksynnän Saksassa kuitenkin vasta joulukuussa 2006.[1]
Maat, jotka tilanneet NH90 helikoptereita:
NH90-helikoptereita on tilattu myös Suomen puolustusvoimille ja ne ovat tulleet maavoimien käyttöön. Patria Aviationin Hallin tehdas oli eräs NH90-helikoptereiden kokoonpanotehtaista. Suomeen tulleista 20 kopterista valmistettiin Hallissa 19. Yksi lennettiin kokonaisena Ranskan Marignanesta.
Arviota suomalaisen sotilasilmailuviranomaisen hyväksynnän ajankohdalle jouduttiin siirtämään useita kertoja, viime kertaa helmikuussa 2007. Suomalaisen tyyppihyväksynnän viivästymisen syy oli valmistajan toimittamien tietojen puutteellisuus.[2] Kopterivalmistaja on luvannut Suomen puolustusvoimille hyvitysmaksun tilauksen myöhästymisestä. Hyvitysmaksu on noin 16 miljoonaa euroa, eli noin yhden kopterin hinta.[3]
Heinäkuussa 2007 uutisoitiin, että NHIndustries tarjoaa Suomelle varustelultaan karsittuja koptereita. Kopterit olisi tarkoitus varustaa tilatulle tasolleen myöhemmin.[4]
Joulukuussa 2007 ilmoitettiin Puolustusministeriön ja NHIndustriesin päässeen sopimukseen, jonka mukaan ensimmäiset yhdeksän helikopteria toimitetaan karsitulla varustuksella vuosina 2008–2009 ja ne täydennetään tilauksen mukaisiksi myöhemmin. Loput 11 helikopteria toimitetaan täydellä varustuksella vuoden 2011 loppuun mennessä.[5]
Helmikuussa 2008 helikopteri sai Suomessa tyyppihyväksynnän. Ennen koptereiden käyttöönottoa Ilmavoimien materiaalilaitoksen alaisessa ilmavoimien koelentokeskuksessa Hallissa tehdään jokaiselle helikopteriyksilölle lentokelpoisuustarkastus.[6] Ensimmäinen kopteri luovutettiin maavoimille huhtikuussa 2008. [7] Itsenäisyyspäivän paraatissa koptereita nähtiin jo viisi.
Vuoden 2011 alkupuolelta lähtien NH90:t ovat vastanneet suurelta osin virka-apulennoista muun muassa pelastus- ja etsintäkäytössä Suomen lääkärihelikoptereiden sijaan. [8]
Kesäkuun 19. päivä 2014 Afganistanissa tapahtui Saksan puolustusvoimille onnettomuus. Lennolla olleen kuljetushelikopterin toisessa moottorissa räjähti.
Räjähdyksen tapahduttua lentäjät laukaisivat palosammutuslaitteiston. Samaan aikaan ilmeni monta ongelmaa: matkustamon valot välkkyivät, takaramppi lukkiutui ja ohjaamon näyttö sammui.
Seurauksena oli hätälasku Uzbekistaniin.[9]
Yli puolet Maavoimien hankkimista uusista NH90-kuljetushelikoptereista on jatkuvasti poissa käytöstä, kirjoitti Helsingin Sanomat tammikuussa 2015. Kopterit ovat joko huollossa, korjattavana tai päivitettävänä. Lehden mukaan tilanne oli välillä jo niin paha, että vajaasta paristakymmenestä kopterista vain kolme oli käytössä. Maavoimien ilmailun päällikkö Tuure Lehtoranta myöntää, ettei asia ole mikään ylpeydenaihe. Hänen mukaansa armeija pyrkii nostamaan käyttöasteen 50 prosenttiin.[10] Maavoimat vastaanotti 18. kesäkuuta 2015 viimeisen tilaamansa NH90-kopterin.[11] Puolustusministeri Niinistö piti marraskuussa 2015 hankintaa ongelmineen jälkikäteen arvioituna virheellisenä.[12] Käyttöaste oli saatu nostettua yli 50 prosentin.[12] Suomen maavoimien ilmailun päällikkö everstiluutnantti Kimmo Nordberg oli kesäkuussa 2022 tyytyväinen koptereihin: ”Se on erittäin hyvä kone meidän tarkoituksiimme. En vaihtaisi sitä mihinkään muuhun.” Ongelmia on ollut varaosien saannissa ja hinnassa. Toisin kuin Norjan koneet Suomen ja Ruotsin koneet on koottu ja varusteltu käyttökuntoon Suomessa Patria Jämsän Hallissa.[13].
Norjan hallitus on Norjan puolustusvoimien ehdotuksesta päättänyt perua NH90-hankinnan viitaten jatkuviin teknisiin ongelmiin.[14] Norjan mukaan kopteri ei täytä sille asetettuja vaatimuksia ja Norja vaatii rahojaan takaisin.[14] Norjan NH90-hankinta alkoi vuonna 2001 ja 14 tilatusta kopterista vain kahdeksan on toimitettu lopullisessa konfiguraatiossa.[14] Laivue on voinut lentää vain 700 tuntia vaaditusta 3 900 tunnista.[14] Koneet palautetaan. Norjan koneet on valmistettu Italiassa, Suomen on koottu Suomessa.[13]
Aiemmin asia on ollut esillä vuonna 2012.[15]
Ruotsi suunnittelee luopuvansa NH90-koneistaan. Ruotsi perustelee luopumista uuden turvallisuustilanteen vaatimuksilla, joukkojen kasvulla osittaisen asepalveluksen palatessa, joukkojen vaatimalla liikkuvuudella ja tulevalla Nato-jäsenyydellä. Tavoitteena on hankkia NH90:n tilalle merelliseen käyttöön yhdeksän uutta helikopteria ja maavoimien toimintaan 27.[16]
Australialla on 41 kappaletta NH90-tyyppistä kopteria mallia MRH90 Taipan. Puolustusministerin mukaan MRH90 Taipanin suorituskyky on ollut jatkuva ja hyvin dokumentoitu huolenaihe, ja näiden ongelmien korjaamiseksi on tehty huomattavia ponnisteluja suurilla kustannuksilla. Australia on päättänyt hankkia NH90:n tilalle amerikkalaisia Blackhawk- ja Seahawk-koptereita.[16]
Vuonna 2023 Australia päätti lopettaa NH90-koneiden käytön. Koneita yritettiin myydä, mutta kiinnostuneita ei ollut. Yksi 44:stä NH90-kopterista saatiin myytyä, ja loput 43 päätettiin haudata maahan. Ukraina olisi ottanut koneet vastaan, mutta Australia torjui pyynnön.[17]