Nahkuri (kovakuoriainen)
| Nahkuri | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Kovakuoriaiset Coleoptera |
| Alalahko: | Erilaisruokaiset Polyphaga |
| Osalahko: | Cucujiformia |
| Yläheimo: | Lehtikuoriaismaiset Chrysomeloidea |
| Heimo: | Sarvijäärät Cerambycidae |
| Alaheimo: | Prioninae |
| Tribus: | Meroscelisini |
| Suku: | Tragosoma |
| Laji: | depsarium |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Tragosoma depsarium |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Nahkuri (Tragosoma depsarium) on kookas sarvijääriin lukeutuva kovakuoriaislaji. Suomen lajiston kansallisessa uhanalaisarvioinnissa 2010 se on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi (EN)[2].
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nahkuri on punertavan tummanruskea, litteä kovakuoriainen, jonka pituus vaihtelee 22–31 mm. Ruumiin etuosa on pitkäkarvainen ja ryppyisten, heikosti kiiltävien peitinsiipien pinnalla on 3–4 pitkittäisharjannetta. Pää ja etuselkä ovat peitinsiipiin verrattuna pienet. Etuselän sivuilla on lyhyt mutta terävä piikki. Silmät ovat suuret ja ohuet tuntosarvet ovat koiraalla vain hieman ruumista lyhyemmät, ulottuen naaraallakin peitinsiipien puoleen väliin. Raajat ovat pitkät ja ohuet.[3][4]
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nahkuri on holarktinen ja boreomontaani laji, jonka levinneisyysalue ulottuu Pohjois-Euroopasta ja Keski- sekä Etelä-Euroopan vuoristoista Kaukasuksen kautta Itä-Siperiaan ja edelleen Pohjois-Amerikkaan.[4] Suomessa laji on ollut aikaisemmin laajemmin levinnyt, mutta nykyisin levinneisyys rajoittuu itärajalle Kainuun ja Pohjois-Karjalan alueella ja muutamaan paikkaan Suomenselällä.[3]
Elinympäristö ja elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nahkuri on täysin sidoksissa sopivaan lahopuuhun ja nykyisin Suomessa lajilla ei juurikaan ole elinmahdollisuuksia suojelualueiden ulkopuolella. Aikuiset kuoriaiset liikkuvat heinäkuun loppupuolelta elokuulle ja ovat aktiivisia öisin. Nahkurit oleskelevat öisin puiden rungoilla piilotellen päivisin kaarnan alla tai käytävissä. Laji on hyvä lentäjä ja joskus yksilöitä saattaa lentää valolle. Usein naaras munii samaan runkoon, jossa se on itse toukkana elänyt, eikä silloin poistu rungosta lainkaan.[3][5]
Toukat elävät kelottuneissa männyissä, jotka ovat kaatuneet maahan ja pysyvät siksi sopivan kosteina. Puunrunko alkaa kelvata munimispaikaksi 5–10 vuotta kaatumisensa jälkeen. Kuollessaan yli 200-vuotiaissa männyissä voi kehittyä useita kuoriaissukupolvia jopa vuosikymmenten ajan, mutta alle 150-vuotiaana kuolleissa puissa sukupolvia kehittyy vain yksi. Ruotsissa lajia on tavattu myös maahan kaatuneissa kuusissa, mutta myös niissä kehittyy vain yksi sukupolvi. Toukat elävät puun sisällä suurissa tikkumaisen purun täyttämissä käytävissä. Nuoret toukat elävät lähellä puun pintaa, mutta vanhemmiten ne kaivautuvat syvälle puuhun ja aikanaan runko saattaa olla täynnä toukkien käytäviä. Toukkakehitys kestää vähintään kolmesta neljään vuotta, mutta kasvatuksessa toukkavaihe on kestänyt jopa kymmenen vuotta. Läheskään kaikki toukat eivät kehity aikuisiksi asti eikä suuressakaan rungossa ole välttämättä löydettävissä kovin montaa kuoriutumisaukkoa. Täysikasvuinen toukka tekee puun sisäosasta vinosti pinnalle ulottuvan käytävän, jossa kotelo voi liikkua edestakaisin.[3][5]
Suomessa nahkuri on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi (EN),[2] Ruotsissa se on vaarantunut[6].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Jyrki Muona, Jaakko Mattila: Nahkuri – Tragosoma depsarium Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
- ↑ a b Esko Hyvärinen, Ilpo Mannerkoski, Tom Clayhills, Eero Helve, Seppo Karjalainen, Erkki Laurinharju, Petri Martikainen, Jaakko Mattila, Jyrki Muona, Mikko Pentinsaari, Pertti Rassi, Ilpo Rutanen, Juha Salokannel, Juha Siitonen & Hans Silfverberg 2010. Kovakuoriaiset. Julk.: Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.). Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. s.545–582
- ↑ a b c d Heliövaara K., Mannerkoski I. & Siitonen J.: Suomen sarvijäärät. Helsinki: Tremex Press, 2004. ISBN 952-5274-03-9 s. 92–93
- ↑ a b S. Bílý & O. Mehl: Longhorn Beetles (Coleoptera, Cerambycidae) of Fennoscandia and Denmark (Fauna Entomologica Scandinavica vol. 22). Brill, 1989. ISBN 978-9004086975 s. 32
- ↑ a b Artfaktablad (ruotsiksi)
- ↑ Artfakta
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Laji.fi: Nahkuri (Tragosoma depsarium)
- kuva
- Vilks & Pilats (2008) "Notes on Recent Observations of Rare Longhorn Beetle Tragosoma depsarium (LINNAEUS, 1767) (Coleoptera, Cerambycidae) in the Slitere National Park, Latvia". Latvijas entomologs 46, 76 (englanniksi)
- Foit (2007) "A Species of Longhorn Beetle (Coleoptera: Cerambycidae) New to the Albanian Fauna - New Record of Tragosoma depsarium(L.). Acta Entomologica Serbica 12(1), 87" (englanniksi)
- ITIS: Tragosoma depsarium (englanniksi)
- University of Michigan, Animal Diversity Web (ADW): Tragosoma depsarium (englanniksi)