Nakajima Ki-49 Donryū

Nakajima Ki-49 Donryū
Ki-49 lennolla Japanin yllä vuonna 1945.
Ki-49 lennolla Japanin yllä vuonna 1945.
Tyyppi pommikone
Alkuperämaa  Japani
Valmistaja Nakajima
Ensilento elokuu 1939
Esitelty 1941
Pääkäyttäjät Keisarillisen Japanin armeijan ilmavoimat
Valmistusmäärä ~800

Nakajima Ki-49 Donryū (jap. 中島キ49呑龍, suom. Myrskylohikäärme, liittoutuneiden raportointinimi Helen) oli Nakajiman valmistama keisarillisen Japanin armeijan ilmavoimien pommikone toisessa maailmansodassa. Tyyppi suunniteltiin vanhemman Mitsubishi Ki-21:n korvaajaksi, mutta se oli palveluskäytössä niin keskinkertainen, ettei se ikinä korvannut edeltäjäänsä. Tyyppejä käytettiin toistensa rinnalla. Ki-49:n prototyyppi teki ensilentonsa elokuussa 1939, mutta ensimmäinen sarjatuotanto päästiin käynnistämään vasta elokuussa 1941.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Brittijoukot tarkastelevat 1945 Jaavalla Kalidjatin lentokentällä Ki-49-pommikoneita.

Nakajima käynnisti Mitsubishi Ki-21:n korvaajaksi kaavaillun Ki-49:n kehittämisen vuonna 1938, ja prototyyppi lensi ensilentonsa seuraavan vuoden elokuussa. Tästä jatkettiin esisarjan arviointeihin, jotka veivät useita vuosia. Sarjatuotantoon päästiin etenemään vasta elokuussa 1941 esitellyn Ki-49-I-alkutuotantomallin myötä. Kahdella 1 250 hevosvoiman (932 kW) Nakajima Ha-41 -tähtimoottorilla varustettua mallia valmistettiin kaikkiaan 129 kappaletta. Alkutuotantomallia seurasi tehokkaammilla moottoreilla, paremmalla panssaroinnilla ja raskaammalla puolustusaseistuksella varustettu Ki-49-II-malli, jota valmistettiin kahtena alatyyppinä kaikkiaan 667 kappaletta. Näiden lisäksi rakennettiin kolme mallitunnuksen Ki-58 saanutta yöhävittäjän prototyyppiä, joissa pommikuorma oli korvattu viidellä vapaasti suunnattavalla 20 millimetrin tykillä ja kolmella 12,7 millimetrin konekiväärillä.[1]

Ki-49 osoittautui palveluskäytössä varsin keskinkertaiseksi, eikä lopulta korvannut Mitsubishi Ki-21:tä, kuten oli alun perin suunniteltu. Konetyyppi siirrettiin sodan loppupuolella toissijaisiin tehtäviin.[1]

Tekniset tiedot (Ki-49-IIa)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähde: [1]

Yleiset ominaisuudet

  • Miehistö: 8
  • Pituus: &&&&&&&&&&&&&016.050000016,50 m
  • Kärkiväli: &&&&&&&&&&&&&020.042000020,42 m
  • Korkeus: &&&&&&&&&&&&&&04.02500004,25 m
  • Tyhjäpaino: &&&&&&&&&&&06530.&&&&006 530 kg
  • Suurin lentoonlähtöpaino: &&&&&&&&&&011400.&&&&0011 400 kg
  • Voimalaite: &&&&&&&&&&&&&&02.&&&&002 × Nakajima Ha-109 14-sylinteristä tähtimoottoria; &&&&&&&&&&&01118.&&&&001 118 kW (&&&&&&&&&&&01500.&&&&001 500 hv) per moottori

Suoritusarvot

  • Suurin nopeus: &&&&&&&&&&&&0492.&&&&00492 km/h
  • Lentomatka: &&&&&&&&&&&02950.&&&&002 950 km
  • Lakikorkeus: &&&&&&&&&&&09300.&&&&009 300 m
  • Nousuaika: 13 min 39 s 5 000 metriin

Aseistus

  • 1 × 20 mm vapaasti suunnattava tykki yläampumossa
  • 1 × 12,7 mm konekivääri etu-, taka- ja ala-ampumoissa
  • 1 × 7,7 mm konekivääri molemmissa sivuampumoissa
  • 1 000 kg pommeja

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Chant, Chris: II maailmansodan lentokoneet, s. 256. Suomentanut Kortesuo, Petri. Hämeenlinna: Karisto, 2008. ISBN 978-951-23-5025-4

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]