Napoleon Orda (puol. Napoleon Mateusz Tadeusz Orda, valkoven. Напалеон Орда; 11. helmikuuta 1807 – 26. huhtikuuta 1883 Varsova) oli merkittävä valkovenäläinen, puolalaiseen aatelistaustaiseen insinööriperheeseen syntynyt kuvataiteilija, pianisti ja säveltäjä. Napoleon Orda tunnetaan nykyisin hänen lukuisista 1800-luvun puolivälin jälkeen tekemistään aiemman Puola-Liettuan eli nykyisen Valko-Venäjän, Puolan, Liettuan ja Ukrainan luoteisosien kaupunkeja, linnoja, kartanoita ja maisemia koskevista litografioistaan ja akvarelleistaan.[1]
Napoleon Orda syntyi helmikuussa 1807 Pinskin piirin Varatsevitšyn kylässä, Minskin alueella Venäjän keisarikunnassa, nykyisen Ivanavan hallintopiirissä Valko-Venäjän Brestin alueella. Hän aloitti 1823 fysiikan ja matematiikan opinnot Vilnan yliopistossa. Hän liittyi kiellettyyn opiskelijajärjestöön, jossa toimimisen tuloksena hänet vuonna 1827 erotettiin yliopistosta ja hän joutui 15 kuukaudeksi vankilaan. Vuosina 1830–1831 hän osallistui tsaarinvaltaa aiemman Puola-Liettuan alueella vastustaneeseen marraskuun kansannousuun; tämän seurauksena hänen kotitalonsa takavarikoitiin ja hänet – Siperian vaihtoehtona – karkotettiin pois Venäjältä.[1]
Hän asui tämän jälkeen monissa maissa, muun muassa Itävallassa, Italiassa ja Sveitsissä. Vuonna 1833 hän sai emigrantin aseman Ranskasta ja asettautui Pariisiin. Hän tutustui moniin aikakauden johtaviin taiteilijoihin ja alkoi keskittyä musiikkiin ja kuvataiteen harrastamiseen. Hän esiintyi muun muassa yhdessä Frédéric Chopinin kanssa Pariisin juhlissa ja Adam Mickiewiczin runoimprovisaatioiden säestäjänä pianolla. Hän sai opetusta säveltämiseen esimerkiksi Franz Lisztiltä. Vuodesta 1847 lähtien hän oli Pariisin italialaisen oopperan johtaja ja sävelsi sekä opetti musiikkia itsekin. Kuvataiteita Napoleon Orda opiskeli maisema-arkkitehtuurin taiturin Pierre Girardin ohjauksessa. Ordan ensimmäiset piirrokset julkaistiin Ranskan ja Reininmaan matkan 1840–1842 jälkeen. Vuosina 1842–1844 oli Espanjan, Portugalin ja Algerian kuvien vuoro.[1]
Muutama vuosi keisari Aleksanteri II:n poliittisten pakolaisten armahtamisen (1856) jälkeen Orda muutti perheineen takaisin synnyinseudulleen, josta hän vuokrasi entisen kotitalonsa. Vuosina 1862–1863 perhe asui jonkin aikaa Hrodnassa.[1]