Nathalie Moellhausen

Moellhausen vuonna 2014

Nathalie Moellhausen (s. 1. joulukuuta 1985) on italialais-brasilialainen kalpamiekkailija, henkilökohtaisen kisan maailmanmestari 2019 Brasialian edustajana ja joukkuekisan maailmanmestari 2009 ja joukkuekisan Euroopan mestari 2007 Italian edustajana. Hän edustaa nyt Brasiliaa.

Varhainen elämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Moellhausen syntyi Milanossa. Hänellä on kaksoiskansalaisuus.[1]

Hän aloitti miekkailun viisivuotiaana koulussaan, sitten CS Mangiarotissa, jossa häntä valmensi Nicola Pomarnasky, sitten Sandro Resegotti.

Vuonna 2004 hän voitti pronssia Plovdivin juniori-MM-kisoissa.

Ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Moellhausen liittyi 18-vuotiaana Italian ilmavoimien urheiluosastoon CS Aeronautica Militareen ja muutti Pariisiin samaan valmennukseen Laura Flesselia tuolloin valmentaneen Daniel Levavasseurin oppiin. Kaudella 2008–2009 hän kiipesi ensimmäistä kertaa maailmancupin palkintokorokkeella Dohan Grand Prix'ssä. Sitä seurasivat pronssit Tauberbischofsheimissa ja Budapestissa, hopea Montrealissa ja kulta Lobnyassa maailmancupissa. Antalyan vuoden 2009 maailmanmestaruuskilpailuissa hän pääsi 32 parhaan joukkoon ja joukkuekisassa hän voitti Italian ensimmäisen kullan naisten kalvalla yhdessä Bianca Del Carretton, Francesca Quondamcarlon ja Cristiana Casciolin kanssa . [2] Moellhausen sijoittui kaudella kahdeksanneksi maailman rankingissa.

Kauden 2009–2010 aikana Moellhausen voitti hopeamitalin Rooman Grand Prix'ssä. Pariisin maailmanmestaruuskilpailuissa hän pääsi semifinaaleihin, joissa Unkarin Emese Szász voitti hänet ja tulos oli pronssia. [3] Joukkuekilpailussa Italia hävisi Virolle 16-taulukossa, eikä voinut puolustaa mestaruutta.

Moellhausenin olympiakisoja2012 edeltävä kausi kärsi loukkaantumisista.[1] Hän voitti kuitenkin pronssimitalin Sheffieldin vuoden 2011 Euroopan mestaruuskilpailuissa. [4] Catanian MM-kisoissa hän hävisi 32-kierroksella Etelä-Korean Jung Hyo-jungille. Joukkuekisassa Italia nousi semifinaaliin, joissa Kiina voitti heidät. Pikkufinaalissa Saksaa vastaan he voittivat 45–33 pronssia.

Moellhausen valittiin vuoden 2012 kesäolympialaisiin vain varamiekkailijaksi joukkueeseen. [1] Yhdysvallat voitti Italian neljännesfinaalissa. Kisojen jälkeen Moellhausen otti tauon uraansa ja otti taiteellisen suunnan Pariisin Grand Palais'n kansainvälisen miekkailuliiton 100-vuotisjuhlille. [1]

Vuoden 2014 alussa Moellhausen ilmoitti päätöksestään palata kilpailu-uralle, tällä kertaa Brasilian lipun alla. [5] Hän selitti, että Brasilian miekkailussa, jossa ei ole ollut muita top 100 -naismiekkailijaa, hän voi pyrkiä vuoden 2016 kesäolympialaisiin Rio de Janeirossa ja jatkaa ammattiurheilijan uraa. Hän palasi Levavasseurin ja Laura Flesselin valmennukseen.[6] Hän hävisi ensimmäisellä kierroksella kahdessa ensimmäisessä kilpailussaan vuoden 2012 olympialaisten jälkeen, mutta saavutti neljännesfinaalin Pan-Amerikan mestaruuskilpailuissa. Vuoden 2014 MM-kisoissa Kazanissa hänet kaatoi ensimmäisen kierroksen Italian Rossella Fiamingo, joka lopulta voitti kultamitalin.

Vuoden 2016 olympialaisissa Rio de Janeirossa Moellhausen saavutti kalvan henkilökohtaisen kilpailun neljännesvälierät, joka oli Brasilian kaikkien aikojen paras olympialaistulos tässä lajissa.[7]

Vuoden 2019 maailmanmestaruuskilpailuissa hän oli ainoa miekkailija naisten kalvassa, joka pääsi neljän parhaan finaaliin alkurankingin 16 ulkopuolelta. Hän voitti loppuottelun lisäajalla 13-12 Sheng Linia vastaan.[8]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d Marisa Poli: La Moellhausen lascia l’Italia: gareggerà per il Brasile La Gazzetta dello Sport. 19 February 2014. (italia)
  2. ↑ Marisa Poli: Storico oro per le spadiste. Ora i Dream Team sono due La Gazzetta dello Sport. 9 October 2009. (italia)
  3. ↑ Marisa Poli: Spada, bronzo Moellhausen. Tagliariol si scopre fragile La Gazzetta dello Sport. 9 November 2010. (italia)
  4. ↑ Moellhausen che peccato. La spada è di bronzo Gasport. 16 July 2011. (italia)
  5. ↑ Alessandro Gennari: Ciao ciao Italia Pianeta Scherma. 18 February 2014. (italia)
  6. ↑ Claudio Nogueira: Na esgrima, talentos de Itália e França, mas em verde e amarelo O Globo. 16 May 2014. (portugali)
  7. ↑ Brasileira perde para francesa, cai nas quartas, mas faz história na esgrima (portugaliksi)
  8. ↑ Results Epee Female Main tableau of 16 2019budapestfencing.com. Arkistoitu 24.10.2019. Viitattu 18.7.2019.