Nauvo

Nauvo
Nagu
Entinen kunta – nykyiset kunnat:
Parainen

vaakuna

sijainti

Sijainti 60°11′35″N, 021°54′25″E
Lääni Länsi-Suomen lääni
Maakunta Varsinais-Suomen maakunta
Seutukunta Turunmaan seutukunta
Kuntanumero 533
Hallinnollinen keskus Nauvon kirkonkylä
Perustettu
Liitetty 2009
– liitoskunnat Houtskari
Iniö
Korppoo
Parainen
Nauvo
– syntynyt kunta Länsi-Turunmaa
Pinta-ala 1 698,44 km² [1]
(1.1.2008)
– maa 246,88 km²
– sisävesi 3,65 km²
– meri 1 447,91 km²
Väkiluku 1 428  [2]
(31.12.2008)
– väestötiheys 5,78 as./km² (31.12.2008)
Ikäjakauma 2007 [3]
– 0–14-v. 14,7 %
– 15–64-v. 64,8 %
– yli 64-v. 20,5 %

Nauvo (ruots. Nagu Nagu.oga [ˈnɑːɡʉ], (ohje) aiemmin suomeksi myös Navo)[4] on entinen Suomen kunta Varsinais-Suomen maakunnassa. Kunta kuului aiemmin Turun ja Porin lääniin ja sen jälkeen Länsi-Suomen lääniin. Nauvon kunta oli kaksikielinen. Asukkaista 70 prosenttia puhui vuonna 2008 äidinkielenään ruotsia ja 29 prosenttia suomea. Nykyisin Paraisten kaupunkiin kuuluvan Nauvon naapurikunnat ennen vuonna 2009 tapahtunutta kuntaliitosta olivat Dragsfjärd, Korppoo, Parainen ja Rymättylä.

Nauvo mainitaan historiallisissa asiakirjoissa ensi kerran vuonna 1395. Nauvon keskiaikainen harmaakivikirkko on 1430–1450-luvuilta.[5]

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ominaistenselän ja Gullkronanselän välissä sijaitseva Nauvo koostuu noin 3 000 saaresta, luodosta ja kalliosta. Pääsaaret ovat Iso-Nauvo (Storlandet) ja Pikku-Nauvo (Lillandet). Pikku-Nauvon saarella on Nauvon korkein maastonkohta, noin 60 metrin korkeudelle merenpinnasta ulottuva Kasberg. Nauvon eteläisimmät luodot sijaitsevat Itämeren ulapan reunalla liki 50 kilometrin päässä pääsaarilta. Seilin saaressa entisen sairaalan tiloissa sijaitsee Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitos.[6]

Historiaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kartta Turunmaan alueen kuntaliitoksista. Nauvo oli yksi Länsi-Turunmaan vuonna 2009 muodostaneista kunnista.

Nauvon pohjoisilta saarilta on löydetty pronssikauden aikaisia hiidenkiukaita, ja useilla muilla saarilla on myöhemmiltä ajoilta peräisin olevia niin sanottuja ryssänuuneja ja jatulintarhoja. Vanhasta suomalaisasutuksesta kertovat muiden muassa kylännimet Kivis, Mielis, Poutuis ja Sydänperä. Tämä viittaa siihen, että seutu oli varsinaissuomalaisten nautinta-aluetta ennen ruotsalaisten uudisasukkaiden saapumista. Asiakirjoissa Nauvon pitäjä mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1395.[6]

Nauvolaiset talonpojat olivat vanhastaan tottuneita merenkävijöitä, ja talonpoikaispurjehdusta harjoitettiin useisiin Itämeren satamiin jo Ruotsin vallan aikana.[6]

Seilin saarelle perustettiin kuningas Kustaa II Aadolfin määräyksestä vuonna 1619 sairaala eli hospitaali spitaalitautisia varten, ja vähän myöhemmin sinne alettiin sijoittaa myös mielisairaita ja rampoja. Sen jälkeen kun viimeinen spitaalipotilas oli kuollut vuonna 1766, Seilin sairaala toimi mielisairaalana vuoteen 1962 saakka. Vuodesta 1889 lähtien sairaalassa oli vain naispotilaita. Vuodesta 1964 Seilissä on toiminut Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitos.[6]

Parainen, Nauvo, Korppoo, Houtskari ja Iniö yhdistyivät vuoden 2009 alussa uudeksi Länsi-Turunmaan kaupungiksi,[7] jonka nimi vuoden 2012 alussa muutettiin Paraisiksi.

Väestö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asukasluku

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nauvossa asuu ympäri vuoden noin 1 380 ja kesällä noin 10 000 henkilöä.[8]

Kieli

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurin osa Nauvon asukkaista puhuu äidinkielenään ruotsia. Vuonna 2009 kuntaliitoksen tapahtuessa asukkaita oli 1 428 ja kielijakauma oli ruotsi 71 % ja suomi 27 %.[8]

Murre

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nauvon murre on tyypillinen Turunmaanruotsin murre, joka näkyy sanastossa, kielioppissa ja ääntämisessä.

Nauvon murre nauhoitettu vuonna 1958 Kurt Zilliacuksen toimesta: (tiedoston tiedoissa transkriptio)[9]

Kylät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Antböle, Backas, Berghamn, Biskopsö, Borstö, Böle, Dalkarby, Druckis, Ernholm, Finby, Grännäs, Grötö, Gullkrona, Gyttja, Hangslax, Haverö, Humleholm, Högsar, Innamo, Jälist, Kirjais, Kivis, Klobbnäs, Kopparholm, Korsnäs, Koum, Krok, Kvivlax, Käldinge, Käldö, Laggarnäs, Lökholm, Mattnäs, Mielis, Nötö, Packais, Pensar, Piparby, Poutuis, Prostvik, Pärnäinen (Pärnäs), Risis, Samslax, Sandholm, Sandö, Seili (Själö), Sexnappa, Sellmo, Simonkylä (Simonby), Sommarö, Spink, Stenskär, Strandby, Sydänperä, Såris, Tackork, Toras, Trunsö, Valmoholm, Vandrock, Vansor, Vikom, Vikperä, Väcklax.

Ruokakulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nauvon pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla keitetystä lampaanlihasta, perunasta, sipulista ja lantusta koostuva lammaspata.[10]

Nauvon satamassa toimii vuonna 1987 avattu ranskalaistyylinen ravintola L’Escale.[11] Nauvon muita ravintoloita ovat Strandkrogen, Köpmans café & restaurant, Najaden Bar & Pizzeria, Gastropub Söder (ent. Naffu), Restaurant Stallbacken ja Food Fellows[12][13]. Seo-huoltamon yhteydessä on vuodesta 2022 toiminut ravintola Minttus bar och kök[14].

Vuonna 2019 Nauvossa alettiin tislata giniä ja akvaviittiä. Nauvossa tuotetaan myös ankanmunia, erilaisia ituja, savukalaa ja kasvihuoneissa kasvatettuja viinejä.[14]

Galleria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Noin vuosina 1430–1450 rakennettu Nauvon kirkko.
    Noin vuosina 1430–1450 rakennettu Nauvon kirkko.
  • Nauvon satama.
    Nauvon satama.
  • Nauvon lauttasatama, josta on yhteys mantereelle. Kuvassa lähinnä M/L Falco.
    Nauvon lauttasatama, josta on yhteys mantereelle. Kuvassa lähinnä M/L Falco.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2009.
  2. ↑ Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.12.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2009.
  3. ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2007. Tilastokeskus. Viitattu 15.12.2017.
  4. ↑ Nauvo, Tietosanakirja, osa 6, palsta 1053, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1914
  5. ↑ Hiekkanen, Markus: Suomen keskiajan kivikirkot, s. 116–117. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-861-9
  6. ↑ a b c d Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 5: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 342–348. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1973. ISBN 951-0-00650-5.
  7. ↑ Varsinais-Suomeen kaksi kuntaliitosta 27.6.2007. Yle Uutiset. Viitattu 27.6.2007.
  8. ↑ a b Välkommen till Nagu web.archive.org. 9.11.2018. Arkistoitu 9.11.2018. Viitattu 24.2.2023.
  9. ↑ Äldre inspelning från Nagu 1958. Svenska litteratursällskapet i Finland.
  10. ↑ Kolmonen, Jaakko. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 26. Helsinki: Patakolmonen Ky 1988.
  11. ↑ Nieminen, Heli: Nauvon L’Escaleen on luvassa isoja muutoksia Turun Sanomat. 10.6.2016. Arkistoitu 14.12.2018. Viitattu 11.12.2018.
  12. ↑ Nauvon ravintolat Tripadvisor. Viitattu 11.12.2018.
  13. ↑ Nauvon ravintolat (Arkistoitu – Internet Archive)
  14. ↑ a b Landor, Susanna: Modiga företagare gör Nagu till läckergommarnas paradis - har du redan testat Nagugin och ankägg? Åbo Underrättelser. 5.6.2023. Viitattu 27.10.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.