Naxit

Naxit
Merkittävät asuinalueet
 Kiina326 295
Yunnan309 858[1]
Sichuan10 149[1]
Kielet naxi
Uskonnot animismi, buddhalaisuus, taolaisuus

Naxit (kiin. 纳西族, pinyin: Nàxī Zú) ovat Kiinassa asuva etninen ryhmä. Naxit puhuvat naxin kieltä ja heitä oli vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan yhteensä 326 295[2].

Asuinalue

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurin osa naxeista asuu Yunnanin maakunnan Lijiangin autonomisessa prefektuurissa maakunnan luoteisosassa lähellä Burman vastaista rajaa. Heitä asuu myös Weixin, Zhongdianin ja Ninglangin piirikunnissa. Pienempiä naxien yhteisöjä on myös Sichuanin maakunnassa. Naxit pitävät Lijiangia kulttuurillisena pääkaupunkinaan. Naxien asuttama alue on vuoristoista.[3]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Naxien maalauksia museossa.

Antropologien mukaan naxien edeltäjät asuttivat alueita Itä-Tiibetissä ja Länsi-Sichuanissa, tai Qinghain maakunnassa noin 1 000 vuotta sitten. Osa tutkijoista pitää heidän esi-isiään samoina qiangien kanssa. 500-luvulta 1100-luvulle naxit olivat osa Nanzhaon ja Dalin kuningaskuntaa, jotka hallitsivat alueita Yunnanissa, Sichuanissa, pohjoisessa Burmassa ja Tiibetissä. Mongolit valloittivat Kublai-kaanin johdolla naxien alueet vuonna 1252. Sittemmin Kiinaa hallinneet han-kiinalaiset dynastiat hallitsivat naxeja paikallisten päälliköiden kautta. Vuorovaikutus kiinalaisten kanssa johti pitkälle edenneeseen kiinalaistumiseen tapojen omaksumisen kautta.[3]

Mao Zedongin johtamien kommunistien voitto Kiinan sisällissodassa muutti voimakkaasti naxien elämäntapoja. Keskushallinto siirsi vähemmistöjen vaikutusvallan vähentämiseksi Yunnaniin ja Sichuaniin suuria joukkoja han-kiinalaisia siirtolaisia. 1950-luvulla naxien alueelle perustettiin kolhoositiloja, jotka lakkautettiin vasta 1980-luvulla.[3]

Kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Naximuusikoita Lijiangissa.

Sosiaalisten järjestelmien erot jakavat naxit kahteen eri alaryhmään. Lijiangin naxit jakautuvat isälinjaisiin sukuihin ja perheet järjestävät usein lastensa avioliitot serkusten kesken. Yongninigin naxit noudattavat puolestaan äitilinjaisia jakoja. Suuri osa naxeista harjoittaa edelleen maanviljelystä. Viljellyt kasvit vaihtelevat alueen korkeuden mukaan. Matalammilla alueilla kasvatetaan esimerkiksi riisiä, sitrushedelmiä ja kasviksia. Korkeammilla alueilla kasvatetaan maissia, omenoita ja päärynöitä. Naxeja asuu myös viljelykseen kelpaamattomilla vuoristoalueilla, joilla elinkeinona toimii vuohien, lampaiden ja jakkien kasvatus. Lijiangin kaupungissa asuvat naxit elävät muiden nykyajan kaupunkilaisten tapaan.[3]

Naxien uskonnossa sekoittuu perinteinen animistinen uskonto, buddhalaisuus ja taolaisuus. Lamalainen buddhalaisuuden gelugpa-koulukunta on erityisen vahva Yongningin naxien keskuudessa heidän käännyttyään siihen kolme vuosisataa sitten. Perinteiseen uskoon kuuluvat monet erilaiset henget, joita on kasveilla, eläimillä ja maamerkeillä. Henkiin voivat vaikuttaa šamaanit. Perinteinen usko on kuitenkin katoamassa ja esimerkiksi uusia šamaaneja ei ole koulutettu vuoden 1949 jälkeen.[3]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Rongxing Guo • Uradyn E. Bulag • Michael A. Crang • Thomas Heberer • Eui-Gak Hwang • James A. Millward Morris Rossabi • Gerard A. Postiglione • Chih-yu Shih • Nicholas Tapp • Luc Changlei Guo: Multicultural China - A Statistical Yearbook (2014). Springer. ISBN 978-3-662-44112-1 (englanniksi)
  2. ↑ 25-19 Geographic Distribution and Population of Ethnic Minorities (Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaiset virallisten etnisten vähemmistökansallisuuksien väestömäärät, julkaistu osana vuoden 2014 tilastollista vuosikirjaa) China Statistical Yearbook 2014. National Bureau of Statistics of China, stats.gov.cn. Viitattu 24.7.2015. (englanniksi)
  3. ↑ a b c d e James S. Olson: An ethnohistorical dictionary of China, s. 254–257. Greenwood Press, 1998. ISBN 0-313-28853-4 (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]