Neiti Aika

Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Neiti Ajan koneisto mediamuseo Rupriikissa

Neiti Aika on yleisnimitys puhelimen palvelunumeroille, joiden tarkoitus on välittää tieto tämänhetkisestä ajasta ja päiväyksestä. Ensimmäinen palvelunumero tuli käyttöön Ranskassa v. 1933[1] ja palvelukonsepti on sen jälkeen levinnyt ympäri maailman. Puhelussa pyörii nauhoite tai simuloitu ihmisääni, jossa (tavanomaisesti naisäänellä) lausutaan viikonpäivä, päivämäärä ja kellonaika viidentoista sekunnin välein. selvennä Neiti Ajalla on erilainen ääni ja tiedotustapa maasta ja puhelinyhtiöstä riippuen.

Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neiti Aika (ruots. Fröken Ur) on ollut eniten käytetty puhelimen palvelunumero Suomessa,[2] jopa suositumpi kuin puhelinnumeroita hakeva ja kertova numerotiedotus[3]. Palvelun tarkoitus on kertoa kysyjille mahdollisimman yhdenmukaista aikaa ja se vastaa koko maassa numerosta 10061. Palveluun on soitettava lankapuhelinverkosta, jotta puhelu yhdistyy perille. Satakunnan Puhelimella on palvelussaan nauhoitteella miesääni.[4]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa ensimmäinen ihmisvoimin tuotettu Neiti Aika -puhelinpalvelu aloitti vuonna 1936, mutta pian se automatisoitiin ja siitä tuli Suomen ensimmäinen automaattinen puhelinpalvelu.[5][6] Vastaaja toteutettiin nauhoituksella, joka ilmoitti ajan kymmenen sekunnin välein. Neiti Ajalla on myös ollut joissain vastaajissa miesääni[4] ja nykyisin palvelu tunnetaankin neutraalimmalla nimellä Aikatiedotus[7].

Neiti Aika -palvelu oli jokaisella alueellisella puhelinlaitoksella omansa ilmeisesti siksi, että valtakunnalliseen numeroon soittaminen olisi vaatinut kallista kaukopuhelua. Palvelun suosion kehittymistä kuvaa hyvin se, että Turun Puhelimen (nykyisin osa Teliaa) aloittaessa oman palvelunsa vuonna 1938 aikatiedusteluja tehtiin aloitusvuonna 352 310 kappaletta, mutta syyskuussa 2006 puheluita tuli enää 1 300.[8] Vuonna 1965 Turun Neiti Aikaan soitettiin vuorokaudessa noin 4 800, Helsingin 21 500, Kuopion 950, Hämeenlinnan 800, Rauman 760, Kajaanin ja Savonlinnan 700, Maarianhaminan 550, Mikkelin 530 ja Salon Neiti Aikaan 540 kertaa vuorokaudessa[3]. 1970-luvulla aikatiedotuspalvelun suosio alkoi laskea tarkasti ja pitkään käyvien kvartsikellojen alettua korvata vedettäviä kelloja: kun vuonna 1970 soittoja tuli 10 miljoonaa vuodessa, vuonna 1985 niitä tuli enää kolme miljoonaa. Myös radion tasatuntien aikamerkit ja vuonna 1981 käyttöön otettu Yleisradion Teksti-TV helpottivat kellonajan tarkistamista,[2] 1990-luvulta alkaen myös internet-yhteydet.

1960-luvun alusta lukien Helsingin ja eräiden muiden kaupunkien puhelinlaitosten Neiti Aika -äänenä toimi molemmilla kotimaisilla kielillä ruotsinopettaja, radiokuuluttaja ja elokuvissakin näytellyt Sirkka Osmala[9][3].

Oulussa Neiti Aika -palvelu toimi vuodesta 1939 vuoteen 2012. Sen alkuperäisen äänityksen kävi Tukholmassa tekemässä Yleisradion kuuluttaja Kaisu Puuska-Joki[10]. Tätäkin tallennetta käytettiin myös Helsingissä ja muissa kaupungeissa[2].

Nykyään

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ainakin vuonna 2016 Neiti tai Herra Aika -palveluita oli toiminnassa vielä useissa Suomen kaupungeissa[11].

Nykyään kellonajan voi tarkistaa useista lähteistä, joiden tieto perustuu Mittatekniikan keskuksen eli Mikesin atomikelloihin[12]. Mikes ylläpitää kansallisessa aika- ja taajuuslaboratoriossaan Suomen virallista aikaa[12]. Mikes valvoo Yleisradion aikamerkkejä[12]. Mikes toimittaa virallisen ajan sitä tarvitsevien tietokoneille NTP-aikapalvelun kautta[13]. Mikesin verkkosivuilla Suomen aika on esitetty tarkasti[12].

Vanhoihin Neiti Aika -laitteistoihin voi käydä tutustumassa Tampereen Mediamuseo Rupriikissa tai Ilmajoen puhelinmuseossa, jossa on vuodelta 1949 peräisin oleva Neiti Aika -laitteisto.[14][15]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Ruth Belville, nainen, joka myi tietoa tarkasta kellonajasta 1800-luvulla, on kuuluisin "Neiti Aika".

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ http://syrte.obspm.fr/tfc/temps/hp/hp.php
  2. ↑ a b c Manninen, Tuomas: Neiti Aika erehtyi päivästään. (Neiti Ajan leikillinen ”50-vuotishaastattelu".) Helsingin Sanomat, 29.6.1986, s. 19. Näköislehti (maksullinen).
  3. ↑ a b c Neiti Aika varatuin puhelintytöistämme. Helsingin Sanomat, 11.2.1966, s. 6. Näköislehti (maksullinen).
  4. ↑ a b Turun Sanomat, 29.10.2004, Neiti Aika vaihtui herraksi Satakunnassa
  5. ↑ Helsingin Sanomat / Kulttuuri, 3.5.2002, Sellainen on puhelin
  6. ↑ Kimmo Koskenniemi, Johdatus kieliteknologiaan / Luku 4: Puheteknologia
  7. ↑ Mihin Neiti Aika katosi? Kaleva. Viitattu 11.3.2024.
  8. ↑ Turun Sanomat, 29.10.2006, Ajalla monta näyttäjää Turussa / Oi aikoja, oi tapoja tsekata se
  9. ↑ Rautio, Ilse (koonnut): Horisontti: Neiti ilmoittautui. Helsingin Sanomat, 8.8.1978, s. 10. Näköislehti (maksullinen).
  10. ↑ Neiti Aika jäi ajan hampaisiin Yle Uutiset. 26.4.2012. Viitattu 11.3.2024.
  11. ↑ Muistatko vielä "Neiti Ajan"? Selvitimme, mitä hänelle kuuluu nyt mtvuutiset.fi. 30.10.2016. Viitattu 11.3.2024.
  12. ↑ a b c d Mihin Neiti Aika katosi? Kaleva. Viitattu 11.3.2024.
  13. ↑ Paljonko kello on? Veikko vastaa Savon Sanomat. 14.11.2016. Viitattu 11.3.2024.
  14. ↑ Mediamusea Rupriikki, Treffit Neiti Ajan kanssa
  15. ↑ Vaasan läänin puhelin, 21.8.2007, Ilmajoen puhelinmuseo kertoo telefoonin historiaa ja herättää muistoja

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]