Nelivyöjäärä | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Suomessa: | |
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
Luokka: | Hyönteiset Insecta |
Lahko: | Kovakuoriaiset Coleoptera |
Alalahko: | Erilaisruokaiset Polyphaga |
Osalahko: | Cucujiformia |
Yläheimo: | Lehtikuoriaismaiset Chrysomeloidea |
Heimo: | Sarvijäärät Cerambycidae |
Alaheimo: | Lepturinae |
Tribus: | Lepturini |
Suku: | Leptura |
Laji: | quadrifasciata |
Kaksiosainen nimi | |
Leptura quadrifasciata |
|
Katso myös | |
Nelivyöjäärä (Leptura quadrifasciata) on sarvijäärien heimoon kuuluva laji. Aikuinen nelivyöjäärä on melko kookas ja naaras on yleensä koirasta huomattavasti isompi ja rotevampi. Naaras on 15–19 mm:n ja koiras 12–15 mm:n pituinen. Ruumis on väriltään musta. Peitinsiivissä on kulmikkaita, ruskeita tai kellanoransseja poikittaisia raitoja. Joillakin yksilöillä peitinsiivet ovat enemmän mustat, toisinaan taas ruskea tai oranssinkeltainen on peitinsiipien pääväri. Peitinsiipien tyvet ja reunat ovat mustat. Toukka elää puiden kannoissa ja kuolleissa puissa. Lajin isäntäpuuna toimii Suomessa useimmiten koivu ja haapa, mutta lähes kaikki lehtipuulajit kelpaavat sille. Laji esiintyy isäntäpuissa, jotka ovat rungon läpimitaltaan vähintään noin 10 cm ja niissä on valkolahoa. Toukkakäytävät kulkevat kokonaan valkolahon puun sisällä. Aikuisia nelivyöjääriä esiintyy erityisesti mesiangervon ja karhunputken kukkien läheisyydessä enimmäkseen kesä- ja heinäkuulla.[2] Suomessa se on vakiintunut ja yleinen laji ja se on luokiteltu elinvoimaiseksi levinneisyysalueen ulottuessa Lappiin asti.[3][4] Lajia esiintyy lähes koko Euroopassa, idässä aina Japaniin asti.