Nina Genke-Meller

Nina Genke-Meller: Suprematistinen asetelma, vuodelta 1915.

Nina Genke-Meller (1893 Kiova – 1954 Moskova) oli ukrainalais-venäläinen taidemaalari ja lavastaja. [1]

Elämänvaiheita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Genke-Mellerin isä oli alankomaalainen ja äiti venäläinen. Hän valmistui ylioppilaaksi Kiovassa vuonna 1912 ja työskenteli seuraavana vuonna opettajana. Hän opetti maantietoa, historiaa ja piirustusta. Kiinnostus taiteeseen heräsi ja hän aloitti taideopinnot Kiovassa vuonna 1914.

Opiskelupaikkana oli Aleksandra Eksterin perustama studio ja edettyään opinnoissaan pidemmälle Genke-Meller työskenteli studiossa assistenttina vuodet 1915–1917. Vuodesta 1915 lähtien hän työskenteli yhdessä muiden taiteilijoiden kanssa Verbovkan kylän kansan keskuksessa taiteilijana. Kyseisessä kylässä työskenteli myös muita suprematismiin syntyyn vaikuttaneita taiteilijoita kuten Kazimir Malevitš ja Olga Rozanova. Vuonna 1915 järjestettiin Moskovassa etelävenäläisen modernin taiteen näyttely, johon Genke-Meller osallistui yhdessä Aleksandra Eksterin kanssa.[2]

Genke-Meller oli aktiivisesti mukana järjestämässä vuonna 1917 pidettyä järjestyksessä toista venäläisen nykytaiteen näyttelyä. Näyttely oli yleisömenestys. Seuraavana vuonna hän palasi Kiovaan, missä toimitti taidelehteä.[2]

Neuvostovallan alkuvuosina Genke-Meller teki uutta hallintoa tukevaa propagandaa. Hän teki julisteita maalasi juniin propagandajulisteita. [3]

Moskovaan Genke-Meller palasi vuonna 1924. Syynä oli perhetragedia, hänen vanhin lapsensa oli kuollut. Työpaikka löytyi N.P. Lamanovin studiosta, jossa hän suunnitteli tapetteja ja posliiniesineitä.[2]

Lähes koko uransa Genke-Meller eli miehensä Vadym Mellerin varjossa. Hänen kuollessaan hänen työnsä oli lähes tulkoon unohdettu. [4] [5]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]