Nisaia

Nisaia
Νίσαια
Sijainti

Nisaia
Koordinaatit 37°58′37″N, 23°21′56″E
Valtio Kreikka
Paikkakunta Páchi, Mégara, Länsi-Attika, Attika
Historia
Tyyppi kaupunki
Kulttuuri antiikki
Alue Megaris
Kaupunki Megara
Aiheesta muualla

Nisaia Commonsissa

Nisaia (m.kreik. Νίσαια tai Νισαία; lat. Nisaea) oli antiikin aikainen kaupunki Megariissa Kreikassa.[1][2] Se sijaitsi nykyisen Mégaran kunnan Páchin kylän paikalla.[3][4][5]

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nisaia oli Megaran kaupungin satama ja sijaitsi Saroninlahteen kuuluvan Megaranlahden rannalla vajaa kolme kilometriä Megarasta kaakkoon.[1][5] Sen akropoliina eli yläkaupunkina ja linnavuorena toimi nykyinen Ágios Geórgioksen kukkula heti nykyisen Páchin kylän pohjoispuolella.[4][6]

Nisaian satamaa suojasi Minoan (Μινώα, Minōa) saari, joka sekin oli linnoitettu.[2] Sen mainitsevat Thukydides ja Pausanias; Strabon kutsuu sitä niemeksi.[2][7] Saaren sijainti on ollut arvoitus.[2] Joskus se on tulkittu nykyiseksi Pachákin saareksi.[8] Joskus taas on katsottu, että se olisi sama kuin akropoliista noin kilometrin länteen sijaitseva kukkula, jolla on keskiaikaisen linnan rauniot ja joka on nykyisin yhdistynyt mantereeseen jokien tuoman lietteen vuoksi.[4][9]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nisaia sai kreikkalaisessa mytologiassa nimensä Nisoksesta, Pandionin pojasta. Tämä antoi alun perin nimensä Megaran kaupungille sekä sen satamakaupungille, ja niin kummankin nimeksi tuli alun perin Nisa (Νίσα). Myöhemmin Megara sai nimen Megareuksesta, ja nimi Nisa, myöhemmin Nisaia, jäi satamakaupungille.[2][10] Kuitenkin myös megaralaisia kutsuttiin joskus edelleen nisaialaisiksi erotuksena Sisilian Megara Hyblaian asukkaista.[2][11]

Sen jälkeen kun megaralaiset erosivat peloponnesolaisliitosta ja liittyivät Ateenan puolelle vuonna 455 eaa., ateenalaiset yhdistivät Nisaian Megaraan pitkillä muureilla Ateenan tunnetumpien Pitkien muurien tapaan turvatakseen meriyhteytensä Megaraan. Samaan aikaan he linnoittivat Pagain Korintinlahden puolella.[2][12] Kun megaralaiset kymmenen vuotta myöhemmin eli 445 eaa. kapinoivat Ateenaa vastaan, he löivät kaupungissaan olleen ateenalaisen varuskunnan peloponnesolaisten apujoukkojen avulla, lukuun ottamatta niitä ateenalaisia, jotka pakenivat Nisaiaan. Tämän jälkeen ateenalaiset pitivät Nisaiaa ja Pagaita hallussaan jonkin aikaa, mutta joutuivat luovuttamaan kaupungit jo samana vuonna Spartan ja sen liittolaisten kanssa solmitussa kolmikymmenvuotisessa rauhassa.[2]

Peloponnesolaissodan aikana ateenalaiset piirittivät Nisaiaa, mikä katkaisi Megaran meriyhteyden.[2][13] Sodan viidentenä vuonna eli 427 eaa. ateenalaiset ottivat haltuunsa Minoan saaren, joka edelleen vahvisti piiritystä.[2][14] Sodan kahdeksantena vuonna eli 424 eaa. ateenalaiset saivat Nisaian haltuunsa Megaran demokraattisen puoluekunnan avustuksella. Brasidaan johtamien spartalaisten väliintulo esti ateenalaisia saamasta koko Megaraa. Lopulta solmitussa rauhassa sovittiin rajalinjasta Megaran ja Nisaian välille.[2][15]

Rakennukset ja löydökset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nisaian akropolis oli linnoitettu muureilla, joiden reittiä voidaan seurata nykyisellä Ágios Geórgioksen kukkulalla satoja metrejä.[4] Kaupunki oli yhdistetty Megaran kaupungiin pitkillä muureilla (τὰ Μεγαρικὰ σκέλη, ta Megarika skelē) Ateenan tunnetumpien Pitkien muurien tapaan. Ne olivat ateenalaisten rakennuttamat. Megaralaiset itse tuhosivat muurit peloponnesolaissodan kahdeksantena vuonna, mutta Fokion kunnostutti ne myöhemmin. Strabon puhuu muureista kuin ne olisivat vielä olleet olemassa hänen aikanaan, mutta Pausanias ei enää mainitse niitä. Thukydideen mukaan muurien pituus oli kahdeksan stadionia ja Strabonin mukaan 18 stadionia.[2][16] Akropoliilta alas meren puolelle laskeuduttaessa oli Megaran ensimmäisenä kuninkaana pidetyn Leleksin hauta.[2]

Myös Minoan saari oli linnoitettu ja yhdistettty mantereeseen sillalla. Megarasta Nisaiaan johtaneen tien varressa oli Demeter Maloforokselle omistettu temppeli.[2]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”LIMES, ATTICA Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  2. ↑ a b c d e f g h i j k l m n Smith, William: ”Megara (2)”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. ↑ Nisaia Pleiades. Viitattu 3.10.2022.
  4. ↑ a b c d Nisaia (Attica) 79 Pachi - Νισαία ToposText. Viitattu 3.10.2022.
  5. ↑ a b ”58 E2 Nisaia”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699
  6. ↑ Akropoliin arkeologisen kohteen sijainti: 37°58′38″N, 23°21′57″E
  7. ↑ Thukydides: Peloponnesolaissota 3.51; Strabon: Geografika IX s. 39; Pausanias: Kreikan kuvaus 1.44.3.
  8. ↑ Minoa Pleiades. Viitattu 14.2.2024. (englanniksi)
  9. ↑ Kukkulan, mahdollisen antiikin Minoan, sijainti: 37°58′43″N, 23°21′16″E
  10. ↑ Pausanias: Kreikan kuvaus 1.39.4, 1.39.6.
  11. ↑ Theokritos: Idyllit 12.27.
  12. ↑ Thukydides: Peloponnesolaissota 1.103.
  13. ↑ Thukydides: Peloponnesolaissota 2.31; Plutarkhos: Kuuluisien miesten elämäkertoja, Perikles 30; Pausanias: Kreikan kuvaus 1.40.4.
  14. ↑ Thukydides: Peloponnesolaissota 3.51.
  15. ↑ Thukydides: Peloponnesolaissota 4.66–74, 4.109, 4.117.
  16. ↑ Aristofanes: Lysistrate 1172; Thukydides: Peloponnsolaissota 4.66; Strabon: Geografika IX s. 391.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]