Nito Alves (oikealta nimeltään Alves Bernardo Baptista[1]; 1945–1977) oli angolalainen poliitikko ja komentaja, joka johti epäonnistunutta Angolan vallankaappausyritystä vuonna 1977. Hänen äärivasemmistolaiseen politiikkaansa vaikuttivat Enver Hoxhan kirjoitukset ja Mao Zedongin varhaiset kirjoitukset Kiinan luokkarakenteesta.[2] Alves sai suosiota varsinkin urbaanin köyhälistön parissa.[1]
Alves aloitti vuonna 1965 salaisen toiminnan siirtomaaisäntiä vastaan ja eteni komentajaksi Angolan itsenäisyyssodassa. Hänellä ei ollut yliopistokoulutusta toisin kuin Agostinho Netolla ja eräillä muilla MPLA:n johtohahmoilla.[2] Alves pääsi Angolan ensimmäiseksi sisäministeriksi sen itsenäistyttyä 11. marraskuuta 1975. Hän toimi tässä asemassa lokakuuhun 1976 saakka.[3] Tuolloin häntä syytettiin MPLA:n keskuskomitean tapaamisessa faktionalismista. Alves joutui erotetuksi politbyroosta, mutta hän pysyi keskuskomitean jäsenenä. Hän alkoi kuitenkin hänelle uskollisten luutnanttien tuella toteuttaa vallankaappaussuunnitelmaansa.[2] Alves erotettiin MPLA:sta 21. toukokuuta 1977.[3]
27. toukokuuta 1977 Alvesin joukot ottivat haltuunsa radioaseman, vapauttivat Luandassa vankeja ja murhasivat seitsemän keskuskomitean jäsentä. Tapahtuman yhteyteen ajoitettuun mielenosoitukseen kuitenkin saapui vain noin viisisataa ihmistä. Ylivoimaiset enemmistöt Angolan vapautusjoukoista (FAPLA) ja sisäisen turvallisuuden DISA-joukoista olivat virallisen hallituksen puolella. Angolan asevoimat hajottivat mielenosoittajien joukon ja palauttivat radioaseman valtion hallintaan.[2] Vallankaappausyrityksen tukahduttamisessa Agostinho Netolle uskollisia joukkoja tukivat Angolassa olleet kuubalaiset sotilaat.[3] Alvesin rinnalla vallankaappausyritykseen osallistunut José Jacinto Van-Dúnem onnistui piileskelemään parin viikon ajan. Alves itse uskoi olevansa turvassa palatessaan kotiseudulleen Dembosin Piriin Pohjois-Angolaan. Hänet kuitenkin saatiin kiinni kuusi viikkoa myöhemmin ja luovutettiin Angolan vapautusjoukoille.[2] Hänet teloitettiin.[4]
Alvesin johtaman vallankaappausyrityksen jälkeen Angolassa suoritettiin kymmeniätuhansia ihmishenkiä vaatinut puhdistus, jonka uhreista suurimmalla osalla ei ollut yhteyksiä Alvesiin. Angolan presidentti João Lourenço pyysi tapahtumia anteeksi virallisesti 26. toukokuuta 2021.[3][5] 2010-luvulla Angolassa oli saanut näkyvyyttä Nito Alves -niminen aktivisti, josta tutkivan journalisti Rafael Marques de Moraisin mukaan tuli José Eduardo dos Santosin hallinnon vastaisen protestiliikkeen ikoni. Sanojensa mukaan Alves joutui tappouhkausten kohteeksi pelkän nimensä takia.[1]