Nitran ruhtinaskunta

Nitran ja Määrin mahdolliset rajat vuonna 833

Nitran ruhtinaskunta (svk. Nitrianske kniežatstvo) oli nykyisen Slovakian länsiosissa sijainnut valtakunta 800-luvun alkupuolella. Sen ainut itsenäinen ruhtinas oli nimeltään Pribina (k. 860). Ruhtinaskunta kohtasi loppunsa kun sen länsipuolella sijainnut Määri valtasi sen vuonna noin 833. Nitra pysyi kuitenkin hallinnollisena sekä kirkollisena entiteettinä vielä monta sataa vuotta.

Sijainti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nitran pääkaupunki oli Nitra ja se sai nimensä sen läpi virtaavasta Nitra-joesta. Sen itsenäisen ajan rajat ulottuivat frankkien vasalliheimoihin Tonavan länsipuolella sekä Pannoniassa. Idässä se se kohtasi Bulgarian Tisza-joen lähettyvillä.[1]

Puolalaisen kronikoitsijan mukaan Nitran rajat 1000-luvun alussa seurasivat Tonavan itäpuolta Esztergomista pohjoiseen. Idässä sen viimeinen linnoitus oli Zemplinissä, nykyisen Košicen lähettyvillä.[2]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Slaaviheimojen historia Keski-Euroopassa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Slaaviheimot saapuivat Keski-Eurooppaan pohjoisesta noin 400-luvun lopulla. Ne järjestäytyivät lähinnä heimoiksi ja pieniksi ruhtinaskunniksi. Poikkeama tästä oli Samon valtakunta, joka muodostui 600-luvulla frankkikauppias Samon ympärille. Tämän kuoleman jälkeen valtakunta kuitenkin luhistui nopeasti ja avaarit valtasivat alueen.[3]

Nitran ruhtinaskunta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nitrassa sijaitseva Pribinan patsas.

800-luvun alkupuolella paikalliset slaaviruhtinaat Tonavan kummallakin puolella alkoivat ryhmittyä yhä enemmän Frankkien valtakuntaa muistuttaviksi valtioiksi. Nitran ruhtinaaksi nousi paikallisten slaavisoturiperheeseen kuulunut Pribina, joka hallitsi valtakuntaa noin vuosina 820–833.[1]

Tähän aikaan myös avaarit ajettiin lopullisesti pois Euroopasta frankkien sekä slaaviheimojen yhtäaikaisten hyökkäysten tuloksena. Sodankäynnin loppumisen jälkeen toimettomien sotureiden ylläpitokustannukset osoittautuivat ongelmaksi. Pitääkseen armeijansa lojaalina Määrin ruhtinas Mojmír I valloitti Nitran noin vuonna 833. Pirbina, sekä suuri osa hänen hovistaan pakeni hyökkäystä frankkien alueille. Loput Nitran eliitistä jäi kuitenkin paikoilleen ja vannoi uskollisuudenvalan Mojmírille. Suur-Määrin katsotaan saaneen alkunsa Nitran valloituksesta.[4][5]

Osana Suur-Määriä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nitra pysyi alueellisesti melko koskemattomana sen kuuluessa Määriin. Sen vanhoja alueita hallittiin Nitran linnoituksesta käsin itsehallinnollisena herttuakuntana, jonka hallitsija vannoi uskollisuutta suur-Määrin ruhtinaalle. Tämä ei kuitenkaan taannut rauhallisia suhteita määriläisiin ja nitralaiset kapinoivat ainakin kaksi kertaa Määrin valtaa vastaan.[6]

Svatoplukin kapina

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

860-luvun lopulla Määri ajautui sotaan sen läntisen naapurin, Itä-Frankian kanssa. Vaikka frankkien ensimmäiset hyökkäykset torjuttiin, Nitran silloinen herttua Svatopluk teki erillisrauhan frankkien kanssa. Tämä aiheutti valtakunnan hajaannuksen ja uhkasi koko suur-Määrin olemassaoloa. Määrin hallitsija Rastislav, joka oli Svatoplukin setä, koetti vangita tämän, mutta joutui itse salaliiton kohteeksi ja hänet luovutettiin frankeille. Siirtymävaiheen jälkeen Svatoplukin onnistui saada koko Määri hallintaansa ja hän hallitsi valtakuntaa vuosina 870–894.[7]

Svatopluk II:n kapina

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Svatoplukin kuoltua hänen vanhin poikansa Mojmír II peri Määrin valtaistuimen. Tämän nuorempi veli Svatopluk II kuitenkin kuitenkin kapinoi tätä vastaan vuosina 898-899. Svatopluk oli mitä luultavimmin Nitran herttua tähän aikaan. Kapina onnistuttiin lopulta kukistamaan, mutta suur-Määri luhistui unkarilaisten hyökkäyksiin pian tämän jälkeen.[6]

Osana Unkaria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suur-Määrin kukistumisen jälkeen Nitran alueet liitettiin vähitellen yhä kiinteämmin osaksi muodustumassa ollutta Unkarin kuningaskuntaa.[6] 900-luvun lopulla Nitra hallitsijoina toimivat Unkarin ruhtinas Gézan läheiset sukulaiset.

Uskonto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruhtinas Pribina meni naimisiin baijerilaisen kristityn kanssa noin vuonna 825, jolloin hän myös hyväksyi valtakuntansa kristillistämisen. Ensimmäinen kirkko rakennettiin Nitraan jo vuonna 828.[8] Perinteinen slaavilainen pakanausko pysyi kuitenkin suosittuna ainakin 850-luvulle asti.[4]

Nitran piispakunta perustettiin vuonna 880. Sen ensimmäinen piispa oli germaani nimeltään Viching.[6]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Teich, Kovác & Brown: Slovakia in History, Luku 2, Steinhübel, Ján: The Duchy of Nitra, Cambridge University Press, 2011, ISBN 978-1-107-67690-9
  • Teich, Kovác & Brown: Slovakia in History, Luku 3, Lukačka, Ján: The beginnings of Nobility in Slovakia, Cambridge University Press, 2011, ISBN 978-1-107-67690-9
  • Jaroslav Pánek, Oldřich Tůma: A History of the Czech Lands. Luku 3, Třeštík, Dušan : Great Moravia and the Beinnings of the State, Charles University, 2018

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Steinhübel, s.16
  2. ↑ Steinhübel, s.19
  3. ↑ Třeštík, s.62
  4. ↑ a b Třeštík, s.69
  5. ↑ Lukačka, s.31
  6. ↑ a b c d Steinhübel, s.18
  7. ↑ Třeštík, s.71
  8. ↑ Lukačka, s.30

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]