Norbert Darabos | |
---|---|
Darabos huhtikuussa 2012. |
|
Itävallan puolustus- ja urheiluministeri | |
11.1.2007–11.3.2013
|
|
Edeltäjä | Günther Platter |
Seuraaja | Gerald Klug |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 31. toukokuuta 1964 Wien |
Ammatti | poliitikko |
Tiedot | |
Puolue | SPÖ |
Norbert Darabos (s. 31. toukokuuta 1964 Wien) on itävaltalainen poliitikko, joka toimi Itävallan puolustus- ja urheiluministerinä vuosina 2007–2013. Darabos on Itävallan sosiaalidemokraattisen puolueen (SPÖ) jäsen. Hän on naimisissa ja hänellä on kaksi lasta.[1]
Darabos on valmistunut Wienin yliopistosta, jossa hän opiskeli historiaa ja valtio-oppia vuosina 1982–1988. Hän suoritti siviilipalveluksen (saks. Zivildienst) vuonna 1987.[1]
Poliittisen uransa Darabos aloitti Burgenlandin osavaltiossa sijaitsevan kotikaupunkinsa Nikitschin valtuutettuna vuonna 1987. Valmistumisensa jälkeen Darabos työskenteli vuosina 1988–1991 johtajana sosiaalidemokraattisen ajatushautomon Dr.-Karl-Renner-Instituutin palveluksessa. Vuodesta 1998 hän on toiminut Burgenlandin sosiaalidemokraattien johtajana ja vuodesta 2000 puolueensa hallituksen jäsenenä. Itävallan parlamentin jäsenenä hän on toiminut 16. kesäkuuta 2004 alkaen.[1]
Sosiaalidemokraattien noustua parlamentin suurimmaksi puolueeksi vuoden 2006 vaaleissa Darabos valittiin mukaan neuvottelemaan Itävallan kansanpuolueen (ÖVP) kanssa muodostettavasta hallituksesta. Hänet nimitettiin puolustusministeriksi sosiaalidemokraattien ja kansanpuolueen muodostamaan Alfred Gusenbauerin hallitukseen, joka aloitti 11. tammikuuta 2007. Darabos jatkoi ministerinä myös 2. joulukuuta 2008 aloittaneessa Werner Faymannin hallituksessa, jolloin hänen vastuulleen tulivat myös urheiluasiat.
Puolustusministerinä Darabos on linjannut tulevaisuuden haasteiksi tietoverkkojen turvallisuuden ja terrorismin uhkan.[2] Tiukan taloustilanteen alla puolustusministeriö määrättiin säästämään 600 miljoonaa euroa vuoteen 2016 mennessä. Darabosin esittelemiin säästöihin kuuluivat muun muassa asevoimien työntekijöiden vähentäminen[3] ja luopuminen suurimmasta osasta panssarivaunuista.[2] Darabos torjui sosiaalidemokraattien piiristä nousseen ehdotuksen ilmavoimien hävittäjien myymiseksi ja ilmapuolustuksen hoitamisen ostopalveluna.[4]
Säästösuunnitelmien lisäksi Darabos on esittänyt Itävallan luopuvan asevelvollisuudesta ja siirtyvän ammattiarmeijaan. Suurin osa itävaltalaisista vastustaa asevelvollisuutta, ja asiasta on aikomus järjestää kansanäänestys.[5] Vuoden 2012 alussa Darabos ilmoitti, että ammattiarmeijaa testataan ensin luopumalla asevelvollisten käytöstä tietyissä joukkoyksiköissä.[6]