Nukkahanhikki | |
---|---|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
Lahko: | Rosales |
Heimo: | Ruusukasvit Rosaceae |
Suku: | Sormihanhikit Potentilla |
Laji: | villosa |
Kaksiosainen nimi | |
Katso myös | |
Nukkahanhikki (Potentilla villosa) on ruusukasvien heimoon ja sormihanhikkien sukuun kuuluva kukkakasvilaji.[1][2] Kasvi on kotoisin Pohjois-Amerikan luoteisosista, jossa sen levinneisyys ulottuu Alaskasta Albertan kautta Oregoniin; yksittäisiä havaintoja on myös Itä-Aasiasta.
Nukkahanhikki on monivuotinen, maavarrellinen ruohokasvi. Sillä on useita karvaisia tai nukkaisia, 20–30 senttimetrin korkuisia varsia, jotka kasvavat vanhojen, kuolleiden lehtien alle hautautuneesta paksusta pohjasta. Paksut, nahkeat pohjuslehdet ovat jakautuneet kolmeen lehtisuonelliseen, hammaslaitaiseen lehdykkään, joiden alapinta on nukkainen tai silkkikarvainen. Korkeammalla varressa voi olla muutamia lähes samankokoisia lehtiä.
Nukkahanhikki kukkii heinäkuusta syyskuuhun; kukinnossa on yhdestä viiteen kukkaa. Verhiö on viisilohkoinen; kukkapohjuksessa on viisi suojuslehdykkää. Kulhomaisessa teriössä on viisi keltaista, lovikärkistä terälehteä, joista jokaisen pituus on korkeintaan 1,2 senttimetriä. Jokaisessa terälehdessä on oranssi tyvilaikku. Kukan keskuksessa on tavallisesti 20 hedettä. Nukkahanhikin hedelmä on lukuisista pienistä pähkylöistä koostuva kertohedelmä.
Nukkahanhikki on tyypillinen merenrantakasvi. Sitä esiintyy rannikkojyrkänteillä ja rannoilla, mutta myös niityillä, tundralla ja vuoristolouhikoissa.