Nummi-Pusula

Nummi-Pusula
Entinen kunta – nykyiset kunnat:
Lohja

vaakuna

sijainti

Nummi-Pusulan entinen kunnantalo.
Nummi-Pusulan entinen kunnantalo.
Sijainti 60°23′30″N, 023°53′10″E
Maakunta Uudenmaan maakunta
Seutukunta Helsingin seutukunta
Kuntanumero 540
Hallinnollinen keskus Nummen kirkonkylä
Perustettu 1981
Kuntaliitokset Nummi (1981)
Pusula (1981)
Liitetty 2013
– liitoskunnat Lohja
Karjalohja
Nummi-Pusula
– syntynyt kunta Lohja
Pinta-ala 505,13 km² [1]
(1.1.2012)
– maa 468,33 km²
– sisävesi 36,80 km²
Väkiluku 6 175  [2]
(31.12.2012)
– väestötiheys 13,19 as./km² (31.12.2012)

Nummi-Pusula on entinen Suomen kunta. Sen alue sijaitsee Uudenmaan maakunnan luoteisosassa. Kunta muodostettiin 1981 Nummen ja Pusulan kunnista. Kunta lakkautettiin 1. tammikuuta 2013, jolloin Nummi-Pusula ja Karjalohja liitettiin Lohjaan.[3] Kunta oli yksikielisesti suomenkielinen ja siellä asui ennen kuntaliitosta 6 175 ihmistä.[2], ja sen pinta-ala oli 505,13 km², josta 36,80 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys oli 13,19 asukasta/km².

Nummi-Pusulan naapurikunnat ennen kuntaliitosta olivat Karkkila, Lohja, Salo, Somero, Tammela ja Vihti. Entisiä naapurikuntia olivat Lohjan kaupunkiin vuonna 1997 liitetty Lohjan kunta, samoin Lohjaan vuonna 2009 liitetty Sammatti sekä Saloon vuonna 2009 liitetyt Kiikala ja Suomusjärvi.

"Luonnollisesti lähellä" oli kunnan motto.[4]

Luonto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kivijärven rantamaisemaa.

Maisemat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nummi-Pusula on mäkistä maastoa, pääosin viljelymaisemaa. Moreeni- ja kalliopohjaisten metsäalueiden välissä on viljavia savimaita ja yli 80 järveä.[5] Suomen maisemamaakunnista Nummi-Pusulan eteläosat Nummella ja Pusulassa luetaan Kiskon–Vihdin järviseutuun ja pohjoisosat Pusulassa Tammelan ylänköseutuun.[6] Kunnan eteläosaa hallitsevat suurine harjumuodostumineen toinen salpausselkä ja lännessä Leppäkorvessa kunnan alueelle ulottuva kolmas salpausselkä, joiden väliin jää moreeni- ja kallioselänteitä ja saven tai hiedan täyttämiä viljelylaaksoja. Pohjoisosa on karua, moreenipeitteistä ja runsasjärvistä vedenjakajaseutua, jonka korkein kohta Lövkullanmäki kohoaa 162 metrin korkeuteen.[7]

Vesistöt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen vesistöaluejaossa pääosa entisestä Nummi-Pusulasta kuuluu Karjaanjoen vesistöalueeseen ja tämän sisällä edelleen Lohjanjärveen laskevan Nummenjoen ja sen sivujoen Pusulanjoen valuma-alueisiin.[8][9] Nummen suurimpia järviä ovat Nummenjokeen laskeva Nummen Pitkäjärvi, jonka rannalla on Nummen kirkonkylä, sekä Lohjanjärveen laskeva Valkerpyynjärvi.[10][11] Pusulan eteläosan suurin järvi on Pusulanjokeen laskeva Pusulanjärvi eli Jäämäjärvi, jonka rannalla on Pusulan kirkonkylä. Pusulan metsäisessä pohjoisosassa järviä on runsaasti. Nummenjoen latvajärviä näistä ovat muiden muassa Arimaa, Särkijärvi, Kivijärvi ja Patamo. Pusulanjoen vesireittiin kuuluvista kunnan pohjoisosan järvistä suurimpia ovat Heinjärvi, Salovesi, Saarijärvi, Antiainen, Saukonpää, Jäljänjärvi, Kolmperse, Vahermajärvi, Tarkeelanjärvi, Tämäkohtu, Rausjärvi, Karisjärvi, Heinästenjärvi ja Löytty.[12][13] Karjaanjoen vesistön suurista järvistä kunnan aluetta koskettavat kaakossa Nummella sekä Lohjanjärvi että Hiidenvesi.[10] Pohjoisella vedenjakajalla Pusulassa kunnan rajoille osuvat pieniltä osiltaan Kokemäenjoen vesistöön kuuluvan Loimijoen vesireitin latvajärvet Liesjärvi ja Salkolanjärvi.[12]

Suojeltuja ja arvokkaita kohteita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pusulan Keräkankare ja Kylmälähde kuuluvat valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan.[5] Viisi lintujärveä muodostaa yhteisen Natura-kohteen Nummi-Pusulan lintuvedet.[14] Muita Natura-kohteita ovat Haukkamäki, Myllymäki ja Lintukiimanvuori sekä Hyyppärän harjualue.[15] Valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin kuluu Nummenjoen–Pusulanjoen viljelylaakso.[16]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kartta Lohjan kaupungin kuntaliitoksista. Nummi ja Pusula yhdistyivät vuonna 1981 Nummi-Pusulaksi, joka liittyi osaksi Lohjaa vuonna 2013 yhdessä Karjalohjan kanssa.

Muinaisjäännösrekisterissä on 117 löytöä Nummi-Pusulan alueelta.[17] Niistä valtaosa on ajoitettu kivikaudelle. Tervakorvenmäen hautapaikka on varhaismetallikautinen. Pitkämäellä on mahdollisesti pronssikautisia ja Jättölässä rautakautisia jäänteitä.[18] Linnanmäki Kaukelan luoteispuolella on ollut muinaislinna.[19]

Nummi oli Lohjan kappeliseurakunta, ja sillä oli oma hautausmaa 1600-luvulta asti. Vuonna 1822 rakennettiin nykyinen harmaakivinen Nummen kirkko.[20] Pusulan kirkko valmistui 1838 ja Kärkölän kyläkirkko Pusulassa 1842.[21] Myös Pusulan vanhin hautausmaa on 1600-luvulta.[22]

Nummi erosi emäpitäjästään Lohjasta vuonna 1843lähde? ja Pusula vuonna 1862[23]. Kunnat yhdistyivät vuonna 1981 Nummi-Pusulaksi.

Nummi-Pusulasta on löydetty useita vanhoja terva- ja hiilimiiluja.[17] Pusulanjärven ympäristöstä on louhittu kalkkia, ja siellä oli kalkkipolttimo 1600-luvulla.[24] Böhlessä eli Pyölissä on toiminut rautakaivos 1800-luvulla.[25] Jokisaaressa on ollut vielä vanhempi saha.[26] Pusulan Arimaalla toimi vuosina 1864–1918 Ariman lasitehdas.

Valtakunnallisesti arvokkaita rakennettuja kulttuuriympäristöjä kunnassa ovat Nummen kirkonkylä ja Pusulan Kärkölässä sijaitseva Myllymäen torppa.[27][28]

Taajamat ja kylät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nummen kirkko.

Nummi-Pusulassa oli kylien lisäksi kolme taajamaa: Nummi, Pusula ja Saukkola.[29] Maakuntakaavan kyläverkon tarkistuksessa 2011 esitettiin että Ikkala ja Koisjärvi säilyvät edelleen maakuntakaavassa määriteltyinä kylinä, mutta Marttila, Leppäkorpi, Loukku, Järvenpää, Hyrsylä, Tavola ja Hyönöla menettävät kylästatuksensa maakuntakaavassa.[30] Varsinaisia maarekisterikyliä kunnassa oli Nummen alueella 39 ja Pusulan alueella 21.

Nummen kylät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haarla, Hakula, Heijala, Heimola, Huhti, Hyrsylä, Hyvelä, Immola, Jakova, Järvenpää, Jättölä, Korkianoja, Kovela, Leppäkorpi, Luttula, Maikkala, Maskila, Mettula, Miemola, Millola, Mommola, Mäntsälä, Nummi, Näkkilä, Oinola, Oittila, Pakkala, Pälölä, Raatti, Remala, Retlahti, Röhkölä, Salo, Saukkola, Sierla, Sitarla, Tavola, Varttila, Vivola.[31]

Pusulan kylät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ahonpää, Hattula, Hauhula, Herrala, Hirvijoki, Hyrkkölä, Hyönölä, Ikkala, Karisjärvi, Kaukela, Koisjärvi, Kärkölä, Marttila, Mäkkylä, Pusula, Radus, Seppälä, Suomela, Uusikylä, Viiala, Vörlö.[32]

Palvelut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nummi-Pusula perusti yhdessä Karkkilan ja Vihdin kanssa perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kuntayhtymän "Perusturvakuntayhtymä Karviainen".[33]

Kunnassa oli viisi alakoulua (Hyrsylä, Ikkala, Koisjärvi, Oinola ja Pusula), sekä yksi yläkoulu ja lukio Oinolassa.[34]

Entisen kaksoiskunnan alueella on ekopisteitä, jätepisteitä ja Pusulan jäteasema. Metalliromua ja ongelmajätettä keräävät kiertävät keräysautot.[35]

Lankapuhelimien suuntanumerona oli Nummella 019 ja Pusulassa 09.

Elinkeinoelämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nummi-Pusula oli Uudenmaan maatalousvaltaisin kunta, vuonna 2005 kuntalaisista lähes kymmenesosa työskenteli maa- ja metsätaloudessa. Yrittäjiä oli kuntalaisista kolmasosa. Palvelut työllistivät 56 % ja jalostus noin 30 %.[36] Kunnassa toimineitä yrityksiä olivat teollisuus- ja merihydrauliikkaan erikoistunut Nurmi Hydraulics Oy, painesäiliöitä ja pumppuja valmistanut PumppuLohja, rakennustarvikkeita valmistanut Aulis Lundell Oy ja muovitehdas Emek.[37][38]

Tiet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nummi-Pusulan läpi kulkivat Helsingistä Turkuun johtava valtatie 1 ja Helsingistä Poriin johtava valtatie 2, joista ensin mainittu on osa Eurooppatietä E18. Matka Helsinki-Vantaan lentoasemalle on 60 kilometriä, ja sadan kilometrin säteellä on useita satamia.[39] Nykyinen, moottoritieksi rakennettu valtatie 1 kulkee lähellä kunnan etelärajaa, missä kunnan alueelle osuvat Tervakorven ja Pitkämäen tunnelit. Lähellä kunnan pohjoisrajaa Pusulan Kärkölässä kulkee valtatie 2.[40]

Seututeistä Lohjanharjun suunnasta Saukkolan taajamaan ja Nummen kirkonkylän eteläpuolitse Suomusjärven suuntaan johtaa seututie 110, joka ennen nykyisen moottoritien rakentamista oli osa valtatietä 1.[40][41] Tästä haarautuu Pusulan Koisjärven ja Hyönölän kautta Somerolle johtava seututie 280, joka ennen nykyisen valtatien 2 rakentamista oli osa sen vanhaa linjausta Someron ja Loimaan kautta Huittisiin.[40][42] Seututieltä 110 Nummen kirkonkylän kautta seututielle 280 johtaa seututie 125, Karkkilasta Pusulan Ikkalaan seututie 126 ja Ikkalasta Pusulan kirkonkylän kautta Hyönölään seututie 127. Kunnan kaakkoisreunalla seututiehen 110 yhtyy Pohjasta alkunsa saava, Karjalohjan ja Sammatin kautta kulkeva seututie 104.[40][43]

Yhdysteitä ovat Nummella seututieltä 110 Nummen Saukkolassa valtatielle 25 Lohjalla johtava yhdystie 1090, seututieltä 110 Nummen Hyrsylässä yhdystielle 1090 Nummen Vivolassa johtava yhdystie 1091, Saukkolasta Nummen Tavolan kautta yhdystielle 1070 Sammatissa johtava yhdystie 1072, Saukkolasta Nummen Hyvelän kautta seututielle 125 Nummen Jättölässä johtava yhdystie 1253, seututieltä 110 Nummen Oinolassa seututielle 125 Nummen kirkonkylässä johtava yhdystie 1251 ja seututieltä 125 Nummen kirkolle johtava yhdystie 1252.[40][43]

Pusulassa yhdysteitä ovat seututieltä 110 Nummen Hyrsylässä Pusulan Koisjärven ja Vihdin Vanjoen kautta Vihdin Jokikunnalle johtava yhdystie 1223, tältä Koisjärvellä seututielle 127 Pusulan Suomelassa johtava yhdystie 1271, Pusulan kirkonkylästä seututielle 280 Pusulan Kaukelassa johtava yhdystie 1270, Pusulan kirkonkylästä Pusulan Marttilan ja Pusulan Kärkölän kautta valtatielle 2 Pusulan Loukussa johtava yhdystie 1280, Vihdin kirkonkylästä Vihdin Jokikunnan kautta Pusulan Ikkalaan johtava yhdystie 1224, Pusulan Marttilasta Karisjärven kautta Pusulan Ikkalaan johtava yhdystie 1282 sekä Langista seututiellä 282 Someron rajalla Pusulan Hauhulan kautta Pusulan Marttilaan johtava yhdystie 1281.[40][43]

Pusulan kirkko.

Väestö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nummi-Pusulan väestö lisääntyi ja ikääntyi. Tilastokeskus ennusti väkiluvun kasvavan vuosina 2006–2020 lähes neljälläsadalla hengellä. Kasvun moottorina alueella on pääkaupunkiseudun läheisyys. Nummi-Pusula oli myös suosittu mökkikunta: kunnassa oli lähes yhtä paljon vapaa-ajan asuntoja kuin vakituisia asuntoja.[44]

Nummi-Pusulassa väestön koulutustaso on alhaisempi kuin muualla Uudellamaalla: korkeakoulutettujen osuus on keskimääräistä pienempi, peruskouluun opintonsa lopettaneiden osuus suurempi kuin muualla.[45]

Politiikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2008 valitussa Nummi-Pusulan viimeisessä valtuustossa suurin puolue oli Keskusta, joka sai seitsemän valtuutettua. Elokuussa siitä erosi kaksi, joista yksi siirtyi kokoomukseen ja toinen perusti oman ryhmän. Kokoomuksesta puolestaan lähti keväällä omille teilleen kaksi edustajaa, joten sille jäi neljä paikkaa. Sosiaalidemokraateilla oli viisi paikkaa, samoin sitoutumattomien yhteislistalla. Vasemmistoliitolla oli kaksi edustajaa, mutta toinen siirtyi omaan ryhmään. Vihreät, kristillisdemokraatit ja perussuomalaiset (sittemmin ryhmä Kriittiset kansalaiset) saivat kukin yhden valtuutetun. Valtuustossa oli yksitoista ryhmää[46][47]

Vuonna 2009 kunnanhallitus päätti perustaa kuntaan mökkiläistoimikunnan hoitamaan yhteyksiä kesäasukkaiden ja kunnan palveluiden välillä.[48]

Liittyminen Lohjaan

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nummi-Pusula aloitti tammikuussa 2011 kuntaliitosneuvottelut Lohjan kanssa. Neuvotteluihin lähti mukaan myös Siuntio, mutta alustavasti mukana ollut Inkoo luopui hankkeesta.[49]

Marraskuussa 2011 Nummi-Pusulan ja Siuntion valtuustot päättivät liittymisestä Lohjaan vuonna 2013.[50] Kolme siuntiolaista teki päätöksestä valituksen Hallinto-oikeuteen, joka kuitenkin hylkäsi valitukset huhtikuussa 2012 ja myös toimenpanokielto kumottiin. Valitukset kaatuivat äänin 2–1, mutta valittajat vievät asian vielä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kuntaliitosta päästiin jatkamaan, ja valtioneuvosto teki sittemmin kuntaliitospäätöksen, ja liitos toteutui vuoden 2013 alussa.[51]

Vuoden 2013 alussa toteutuneessa liitoksessa Lohjaan liittyivät Nummi-Pusula ja Karjalohja.[3]

Kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luettelo kotiseutukirjailijoista tuntee viisitoista kirjoittajaa, joilla oli yhteyksiä Nummi-Pusulaan. Helvi Hämäläinen oli Somerniemen lisäksi sidoksissa Pusulan Arimaan.[52] Hannu Mäkelä oli aluksi kesäasukas, mutta muutti myöhemmin pysyvästi paikkakunnalle.[53]

Murre

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nummi-Pusulan alueella puhutun kielen perustana on Länsi-Uudenmaan murre, joka kuuluu lounaisten välimurteiden itäryhmään. Nummen ja Pusulan murteet muodostavat yhdessä Karjalohjan, Lohjan, Vihdin, Sammatin, Karkkilan ja Pyhäjärven kanssa uusmaalaisten murteiden läntisen puoliskon eli Vihdin ryhmän.[54]

Ruokakulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nummi-Pusula kuuluu ruokakulttuuriltaan uusimaalaiseen alueeseen. Perunanviljelyn yleistyttyä perunaa on hyödynnetty laajasti muun muasssa valmistamalla perunamakkaraa ja perunapuuroa. Uusimaalaiseen ruokakulttuuriin kuuluvat rosollit, piimäjuustot ja laatikot. Uusimaalaiseen ruokakulttuuriin kuuluu myös marjaviinituotanto, puutarhamarjat ja niistä tehdyt jalosteet.[55] Nummi-Pusulan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla mannaryynilaatikko, perunamakkara, perunalimppu, marjasoppa ja Serafiina Puh -sokerikakku.[56]

Urheilu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pusulassa toimii Alhovuoren laskettelukeskus. Urheilukenttiä on neljä: Nummi, Pusula, Ikkala ja Saukkola.[57]

Urheiluseura Nummen Kipinä on perustettu vuonna 1912. Se järjestää yleisurheilu-, maastojuoksu- ja hiihtotapahtumia.[58] Pusulan Urheilijoiden tärkein laji on hiihto.[59]

Saukkolan Pallossa pelataan jalkapalloa ja kaukalopalloa.[60]

Menestynein nummilainen urheilija on ollut Amsterdamin kisojen olympiamitalisti, kestävyysjuoksija Martti Marttelin.[61]

Nähtävyyksiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suuri osa entisen Nummi-Pusulan matkailutarjonnasta keskittyy alueen maanviljelyksen historiaan: siellä on meijerimuseo, traktorimuseo ja museoitu mylly. Myös kyläkauppamuseo sekä Nummen ja Pusulan kotiseutumuseot kertovat omalta osaltaan elämästä maaseudulla.[62] Museoiden lisäksi luonto ja maisemat ovat matkailun vahvuuksia ja tarjoavat puitteet sienestykseen, marjastukseen ja kalastukseen.[63][64]

  • Pusulan kotiseutumuseo
  • Alhovuoren urheilukeskus on laskettelukeskus Ikkalassa
  • Hyrsylän Mutka, Aira Samulinin rajakarjalaistyylinen hirsitalo
  • Koisjärven mänty ja "disko"
  • Kasvihuoneilmiö, valtatien varrella oleva kahvila, putiikki.
  • Lahjahovi, valtatien vieressä sijaitseva ravintola, putiikki.

Tunnettuja paikkakuntalaisia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Pyykkönen, Teijo: Nummi-Pusula. Teoksessa: Finlandia. Otavan iso maammekirja 1. Uusimaa, s. 165–168. Helsinki: Otava, 1983. ISBN 951-1-07487-3
  • Nummi. Teoksessa: Hannu Tarmio, Pentti Papunen & Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa : Maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 5, Lieksa–Närpiö, s. 389–393. Porvoo: WSOY, 1973. ISBN 951-0-00650-5
  • Pusula. Teoksessa: Hannu Tarmio, Pentti Papunen & Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa : Maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 6, Oravainen–Ruokolahti, s. 294–297. Porvoo: WSOY, 1976. ISBN 951-0-06465-3

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2012 1.1.2012. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.1.2013.
  2. ↑ a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.12.2012. Väestörekisterikeskus. Viitattu 16.1.2013.
  3. ↑ a b Vuosi vaihtuu – kartalta katoaa 16 kuntaa 31.12.2012. Yleisradio. Viitattu 1.1.2013.
  4. ↑ Nummi-Pusula - ETUSIVU web.archive.org. 4.2.2012. Viitattu 15.8.2022.
  5. ↑ a b Luonto Nummi-Pusulan matkailuneuvonta
  6. ↑ Maisemanhoito. Maisema-aluetyöryhmän mietintö I, s. 20, 24–25. (Ympäristöministeriö, Ympäristönsuojeluosasto, Mietintö 66/1992) Helsinki: Ympäristöministeriö, 1993. ISBN 951-47-5194-9
  7. ↑ Pyykkönen 1983:166–167.
  8. ↑ Karttaikkuna Paikkatietoikkuna. Maanmittauslaitos. Viitattu 14.9.2011.
  9. ↑ Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet, s. 52. (Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126) Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4
  10. ↑ a b Suomenmaa 1973: 389.
  11. ↑ Valkerpyy Vesientila. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Viitattu 20.9.2011.
  12. ↑ a b Suomenmaa 1976: 294.
  13. ↑ Pusulanjoki Kansalaisen karttapaikka. Maanmittauslaitos. Viitattu 20.9.2011.
  14. ↑ Nummi-Pusulan lintuvedet Ympäristökeskus
  15. ↑ Natura 2000 -ohjelman alueet Uudenmaan liitto
  16. ↑ Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet valtioneuvoston periaatepäätöksessä Valtion ympäristöhallinto. Viitattu 21.9.2011.
  17. ↑ a b hakuehdot: Nummi-Pusula Muinaisjäännösrekisteri 117 tietuetta NBA rekisteriportaali
  18. ↑ Muut esihistorialliset muinaisjäännökset Uudenmaan liitto
  19. ↑ Linnanmäki Rekisteriportaali NBA
  20. ↑ Kirkko Nummen Seurakunta.
  21. ↑ Pusulan Seurakunta
  22. ↑ Pusulan kirkkojen historiaa Pusulan Seurakunta
  23. ↑ Suomen kunnat: Pusula Pusula
  24. ↑ Sohlbacka Kalkkiuuni Rekisteriportaali NBA
  25. ↑ Böhle: Historiallinen rautakaivos Nummi-Pusulassa. Rekisteriportaali NBA
  26. ↑ Jokisaari Rekisteriportaali NBA
  27. ↑ Nummen kirkonkylä Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  28. ↑ Myllymäen torppa Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  29. ↑ Nummi-Pusulan kunta (kunnan kotisivu)
  30. ↑ Länsi-Uudenmaan kyläverkko Uudenmaan liitto.
  31. ↑ Jussila, Osmo: Nummen historia vv. 1859–, s. 288–296. [Nummi]; [Pusula]: [Nummen ja Pusulan historiatoimikunta], 1977. ISBN 951-99126-6-5
  32. ↑ Jussila, Osmo: Pusulan historia vv. 1859–, s. 292–300. [Nummi]; [Pusula]: [Nummen ja Pusulan historiatoimikunta], 1977. ISBN 951-99126-7-3
  33. ↑ Karviainen Perusturvakuntayhtymä
  34. ↑ Koulut Nummi-Pusula.
  35. ↑ Jätehuolto Nummi-Pusula
  36. ↑ Kunnan elonkeinoelämä Strategia 2015
  37. ↑ Nummi-Pusulalla oli monipuolinen elinkeinorakenne Nummi-Pusula
  38. ↑ Yritykset Nummi-Pusula Kauppalehti
  39. ↑ Nummi-Pusula sijaintipaikkana Nummi-Pusula
  40. ↑ a b c d e f Tienumerokartta 1:250 000. Alue 01 Uusimaa. Helsinki: Liikennevirasto. Kartan verkkoversio (viitattu 9.7.2012)
  41. ↑ Grönroos, Matti: Valtatie 1 Helsinki–Turku, 165 km Kyläteistä valtaväyliin: Suomen pääteiden kuvauksia ja historiaa. Matti Grönroos. Viitattu 17.9.2011.
  42. ↑ Grönroos, Matti: Valtatie 2 Palojärvi (Vihti) – Mäntyluoto (Pori), 227 km Kyläteistä valtaväyliin: Suomen pääteiden kuvauksia ja historiaa. Matti Grönroos. Viitattu 17.9.2011.
  43. ↑ a b c Tienimiluettelo Uusimaa (xls) Tiehallinto. Viitattu 20.9.2011.
  44. ↑ Nummi-Pusulan Kuntastrategia 2020 (s. 3–4) Nummi-Pusula. Viitattu 6.9.2011.
  45. ↑ Väestön koulutustaso, Uusimaa 2009 Uudenmaan liitto
  46. ↑ Nummi-Pusula – Uusi valtuusto YLE kuntavaalit 2008
  47. ↑ Pääkirjoitus, Ykkössanomat 1.9.2011 sivu 2
  48. ↑ Nummi-Pusulan mökkiläistoimikunta Nummi-Pusula
  49. ↑ http://yle.fi/alueet/helsinki/2011/01/lohjan_seudun_kunnat_lyomassa_hynttyita_yhteen_2287196.html, luettu 14.1.2011
  50. ↑ Siuntio ja Nummi-Pusula päättivät liittyä Lohjaan Helsingin Sanomat 9.11.2011
  51. ↑ Ylen uutiset viitattu 5.4.2012
  52. ↑ Helvi Hämäläinen Nummi-Pusula Elias-kirjailijat
  53. ↑ Hannu Mäkelä Nummi-Pusula Elias-kirjailijat
  54. ↑ Wiik, Kalevi: Sano se murteella, s. 281. Pilot-kustannus Oy, 2006. ISBN 952-464-447-9
  55. ↑ Pojanluoma, Riitta: Perinnemakuja maakunnista, s. 77–79. Kustannusosakeyhtiö Tammi, 2003. ISBN 951-31-2764-8
  56. ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 59. Helsinki: Patakolmonen Ky.
  57. ↑ Harrastaminen ja retkeily Nummi-Pusula
  58. ↑ Nummen Kipinä
  59. ↑ Pusulan Urheilijat -58
  60. ↑ FC Saukkolan Pallo ry.
  61. ↑ Martti Marttelin Tilastopaja
  62. ↑ Nummi-Pusula Länsi-Uudenmaan museot
  63. ↑ Sanna Viik & Marika Wilèn: Karkkilan ja Nummi-Pusulan matkailu : Nykytila ja tulevaisuuden tarpeet (s.8) 2008. Jyväskylän AMK.
  64. ↑ Nähtävyydet Nummi-Pusula
  65. ↑ Kangosjärvi, Jaakko: Tuhansien julkkisten maa. Helsingin Sanomat, 5.7.2008. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 12.3.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]