Nunatta Qitornai | |
---|---|
Maamme jälkeläiset | |
Perustettu | 3. helmikuuta 2018[1] |
Johto |
|
Ideologia | |
Poliittinen kirjo | keskusta-vasemmisto |
Värit | purppura |
Grönlannin parlamentti |
0 / 31 |
Kansankäräjät (Grönlannin paikat) |
0 / 2 |
Nunatta Qitornai (suomeksi Maamme jälkeläiset) on Grönlannissa toimiva itsenäisyysmielinen puolue. Puolue perustettiin valtapuolue Siumutista eronneen edustajan toimesta.
Vittus Qujaukitsoq perusti Nunatta Qitornain vuoden 2018 keväällä ajauduttuaan riitoihin entisen puolueensa Siumutin kanssa. Qujaukitsoqia oltiin tämän omien sanojen mukaan edellisen vuoden keväänä erottamassa ulkoministerin tehtävästä, jossa hän toimi Kim Kielsenin johtamassa hallituksessa osana Siumutia, mutta Qujaukitsoq erosi lopulta tehtävästä itse protestina.[6] Myöhemmin kesällä 2017 Qujaukitsoq haastoi Siumutin puheenjohtajavaalissa epäonnistuneesti Kielsenin, minkä jälkeen hän muutaman kuukauden kuluttua erosi puolueesta kokonaan.[7][3]
Nunatta Qitornai rekisteröitiin puolueeksi vain muutamaa kuukautta ennen vuoden 2018 parlamenttivaaleja, joissa puolueen perustaja ja puheenjohtaja Vittus Qujaukitsoq valittiin puolueen ainoana edustajana Grönlannin parlamenttiin. Nunatta Qitornai on vaalien jälkeen toiminut yhtäjaksoisesti Siumutin johtamissa hallituksissa. Muita merkittäviä puolueen jäseniä on niin ikään Siumutin entinen jäsen ja Grönlannin entinen pääministeri Aleqa Hammond, joka saavuttikin Tanskan vuoden 2019 parlamenttivaaleissa puolueen ainoana ehdokkaana ollessaan Nunatta Qitornaille sen lyhyen historian suurimman kannatusprosentin.[8]
Puolue jäi ilman edustajia parlamenttivaaleissa 2021.[9]
Nunatta Qitornai lähti vuoden 2018 parlamenttivaaleihin Grönlannin itsenäisyyteen tähtäävillä teemoilla ja on aiemmin moittinut valtapuolue Siumutia sen hitaudesta itsenäisyyden ajamisessa.[2][3] Puolue tahtoo järjestää tekeillä olevasta Grönlannin perustuslaista kansanäänestyksen vuoteen 2025 mennessä.[10]
Nunatta Qitornai myös kannattaa Grönlannin jakamista seitsemääntoista kuntaan nykyisen viiden sijaan alleviivaten valtion tehtävää olla mahdollisimman lähellä ihmistä. Samoin puolue on huolissaan harvemmin asuttujen alueiden autioitumisesta. Se katsoo kuntien vahvistamisen ja vuonna 2009 kuntien määrää vähentäneen reformin kumoamisen muun muassa auttavan Grönlantia matkalla itsenäisyyteen Tanskasta.[4][5]
Nunatta Qitornai vastustaa Grönlannin liittymistä Pariisin ilmastosopimukseen, sillä se puolueen mukaan rajoittaisi liikaa taloudelle tärkeää kaivostoimintaa ja siten itsenäisyyttä.[11]
Vaalit | Edustajia | Kannatus[9] | |
---|---|---|---|
2018 | 1 / 31 |
1 002 | 3,45 % |
2021 | 0 / 31 |
639 | 2,41 % |
Vaalit | Edustajia | Kannatus[9] | |
---|---|---|---|
2019 | 0 / 2 |
1 622 | 7,9 % |
Vaalit | Edustajia | Kannatus[9] | |
---|---|---|---|
2021 | 0 / 81 |
243 | 0,93 % |