ORP Orzeł (1938)

Tämä artikkeli kertoo Puolan merivoimien Orzeł-luokan sukellusveneestä. Muita saman nimisiä aluksia täsmennyssivulla.
ORP Orzeł
ORP Orzeł
ORP Orzeł
Aluksen vaiheet
Rakentaja Koninklijke Maatschappij De Schelde, Vlissingen, Alankomaat
Kölinlasku 14. elokuuta 1936
Laskettu vesille 15. tammikuuta 1938
Palveluskäyttöön 2. helmikuuta 1939
Poistui palveluskäytöstä kadonnut, oletettavasti tuhoutunut 11. kesäkuuta 1940
Tekniset tiedot
Uppouma 1 110 t (pinnalla)
1 473 t (sukelluksissa)
Pituus 84,0 m
Leveys 6,7 m
Syväys 4,17 m
Nopeus 19,4 solmua (pinnalla)
9,0 solmua (sukelluksissa)
Miehistöä 60
Aseistus
Aseistus 1 x Bofors 105 mm wz. 25 tykki
2 x kaksiputkista Bofors 40 mm wz. 36
1 x Hotckiss 13,2 mm ilmatorjuntakonekivääriä
12 × 550/553 mm torpedoputkea, joihin 20 torpedoa

ORP Orzeł (suom. Kotka) oli Puolan laivaston Orzeł-luokan sukellusvene toisessa maailmansodassa. Alus pakeni sodan alussa Virosta Britteinsaarille, kun se oli joutunut internoiduksi.

Valmistus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Orzeł-luokka

Alus tilattiin Alankomaista Koninklijke Maatschappij De Scheldeltä Vlissingenistä, missä köli laskettiin 14. elokuuta 1936 telakkanumerolla 205. Se laskettiin vesille 15. tammikuuta 1938 ja koeajot alkoivat 23. elokuuta. Alus luovutettiin tilaajalle 2. helmikuuta 1939. Puolan laivasto otti aluksen palvelukseen 10. helmikuuta.[1]

Palvelus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päällikkönsä Kloczkowskin komennossa alus saapui 7. helmikuuta 1939 Oksywiehen, missä se kolme päivää myöhemmin virallisesti esiteltiin laivaston ja hallituksen edustajille sekä otettiin palvelukseen sukellusveneosastoon. Osasto määrättiin operaatiovalmiuteen 24. elokuuta ja torpedoihin asetettiin sytyttimet.[2]

Saksan hyökätessä Puolaan 1. syyskuuta kello 04.45 alus oli Oksywiessa, mistä se lähti merelle kaksi tuntia myöhemmin. Suunnitelman mukaan aluksen toiminta-alueena oli Gdanskinlahti ollen todellisuudessa reservinä. Saksalaisen lentokoneen miehistö havaitsi aluksen 4. syyskuuta, jolloin sukellusvene joutui syvyyspommihyökkäykseen. Alus kärsi vaurioita, joista pahin oli kompressorin rungon halkeaminen.[2]

Aluksen päällikkö päätti siirtyä pois lahdelta ja alus saapui 5. toukokuuta Gotlannin eteläpuolelle etsien Saksan laivaston aluksia. Aluksen miehistö ilmoitti 10. syyskuuta päällikön sairastuneen vakavasti, mutta Saksan ilmaherruuden vuoksi sukellusveneellä ei ollut pääsyä Puolan satamiin. Miehistö päätti mennä Tallinnaan, jonne saapui 14. syyskuuta kello 21.30 Tallinnaan. Aluksen päällikkö siirrettiin seuraavana päivänä alukselta sairaalaan hoidettavaksi. Aluksen päällikkyys siirtyi Grudzinskille.[3]

Saksan painostettua Viron hallitusta maan turvallisuuselimet internoivat miehistön, poistivat alukselta kaiken suunnistamisessa tarvittavan materiaalin sekä aloittivat aluksen aseistuksen purkamisen. Alukselta ehdittiin poistaa kuitenkin ainoastaan neljätoista torpedoa ennen miehistön aloittamaa pakoa 21. syyskuuta. Alus pääsi Skotlantiin ilman karttojaan, kun miehistö matkasi rannikkoja pitkin ja käytti apunaan listaa majakoista ja loistoista.[4]

Alus pääsi Skotlannin rannikolle, jossa se korjasi radionsa. Alukselta lähetettiin viesti, minkä jälkeen Kuninkaallisen laivaston hävittäjä HMS Valorous (L00)|HMS Valorous]] saapui vastaanottamaan alusta sekä saattamaan sen satamaan.[5]

Marraskuun alussa Orzeł huollettiin Caledon Yardilla Dundeessa, minkä jälkeen se liitettiin 1. joulukuuta Rosythiin sijoitettuun Britannian kuninkaallisen laivaston 2. sukellusvenelaivueeseen. Alus upotti 8. huhtikuuta 1940 Norjan rannikolla Lillesandin edustalla Saksan laivaston 5 261 tonnin joukkojenkuljetusaluksen Rio de Janeiron, joka oli matkalla Bergeniin mukanaan 400 sotilasta.[5]

Alus lähti 23. toukokuuta Norjan rannikolle kuudennelle partiomatkalleen. Alukselle lähetettiin 1. ja 2. kesäkuuta radioviestit, joilla aluksen partiointialueeksi vaihdettiin Skagerrak. Aluksesta ei tämän jälkeen kuultu mitään. Aluksen viralliseksi katoamispäiväksi merkittiin 8. kesäkuuta.[5]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922–1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7 (englanniksi)
  • Bagnasco, Erminio: Submarines of World War Two. Lontoo, Englanti: Arms and Armour Press, 1977. ISBN 0-85368-331-X (englanniksi)
  • Budzhon, Przemyslaw: Orzel: Pride of Poland Part II. Warship, 1987, XI. vsk, nro 43, s. 165-162. London: Conway Maritime Press. ISBN 0-85177-437-7 (englanniksi)
  • Budzhon, Przemyslaw: Orzel: Pride of Poland Part III. Warship, 1987, XI. vsk, nro 44, s. 232-242. London: Conway Maritime Press. ISBN 0-85177-437-7 (englanniksi)

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Budzhon 1987 s. 235
  2. ↑ a b Budzhon 1987 s. 165
  3. ↑ Budzhon 1987 s. 165-166
  4. ↑ Budzhon 1987 s. 166
  5. ↑ a b c Budzhon 1987 s. 167

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]