Oinoanda

Oinoanda
Οἰνοάνδα
Oinoandan teatterin rauniot.
Oinoandan teatterin rauniot.
Sijainti

Oinoanda
Koordinaatit 36°48′38″N, 29°33′12″E
Valtio Turkki
Paikkakunta İncealiler, Muğla
Historia
Tyyppi kaupunki
Kulttuuri antiikki
Alue Lyykia
Aiheesta muualla

Oinoanda Commonsissa

Oinoanda (m.kreik. Οἰνοάνδα, lat. Oenoanda) oli antiikin aikainen kaupunki Lyykiassa nykyisen Turkin alueella Muğlan maakunnassa.[1][2] Se sijaitsi noin 1,5 kilometriä luoteeseen nykyisestä İncealilerista.[3]

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oinoanda sijaitsi Lyykiassa,[1] vaikka joskus se on sijoitettu myös Pisidian länsiosaan. Jossakin vaiheessa historiaansa kaupunki vaikuttaisi puolestaan olleen osa Galatiaa. Oinoanda kuului ainakin myöhemmin Kibyran alaisuuteen Balburan ja Bubonin ohella.[2] Kaupunki oli rakennettu kukkulalle, joka sijaitsee heti nykyisen İncealilerin kylän yläpuolella. Kukkula on jyrkkä muilta paitsi eteläsivultaan.[1]

Oinoandan raunioita.
Oinoandan raunioita.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kibyra, Oinoanda, Balbura ja Bubon muodostivat yhdessä tetrapoliin, poliittisen liiton, jossa Kibyralla oli kaksi ääntä ja muilla yksi ääni. Oinoanda esiintyy ensimmäisen kerran historiassa tässä yhteydessä. Murena hajotti tetrapoliin vuonna 81 eaa. toisen Mithridateen sodan lopulla. Tämän jälkeen Oinoanda, Balbura ja Bubon olivat mukana Lyykian liitossa. Kaupunki mahdollisesti erotettiin liitosta, koska se tuki Rooman sisällissodassa Brutusta. Oinoanda löi omaa rahaa ainakin noin vuoden 100 eaa. tienoilla.[1][2][4]

100-luvulla jaa. Oinoandan mainitaan saaneen miljonääri Opramoaalta 10 000 denaaria kylpylän rakentamista varten. Varhaiskristillisellä ajalla Oinoanda oli piispanistuin, jonka piispa oli Myran metropoliitan alaisuudessa. Hierokles mainitsee kaupungin vielä 500-luvulla jaa., joskin korruptoituneessa nimimuodossa Enoanda.[1][2]

Rakennukset ja löydökset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oinoandan akropoliina eli linnoituksena toimi kaupungin kukkulan huippu. Muu kaupunki oli rakennettu kukkulan etelärinteeseen pengerretyille tasanteille. Kaupunki oli ympäröity muurein, joita on säilynyt erityisesti niiden eteläosassa, parhaimmillaan jopa 10 metrin korkeudelta.[1]

Kaupungin keskiössä oli agora eli kokoontumis- ja kauppapaikka. Sen pohjoispuolella sijaitsee usein esplanadiksi kutsuttu ylempi agora. Kummallakin on ollut suuri määrä patsaita, joiden jalustoja on säilynyt. Ylemmän agoran etelälaidalla sijaitsi stoa eli pylväshalli, johon paikallinen Diogenes Oinoandalainen kirjoitutti pisimmän tunnetun kreikankielisen piirtokirjoituksen, joka tunnetaan Oinoandan piirtokirjoituksena. Se esittelee epikurolaisen filosofian oppeja. Piirtokirjoitus oli alun perin 2,37 metriä korkea ja 80 metriä pitkä. Siihen kuului alun perin noin 25 000 sanaa ja se täytti noin 260 neliömetrin alan seinämästä. Kirjoituksesta on säilynyt noin neljäsosa.[1][5][6][7]

Oinoandan piirtokirjoituksen osa.

Agoroiden läheltä on tunnistettu myös gymnasion. Hieman pohjoisempaa on löydetty kreikkalainen teatteri. Sen läpimitta on noin 42 metriä. Siinä on ollut poikkeuksellisen suuri orkhestra, mutta vain 15 penkkiriviä.[1][8]

Kaupungin ympäristöstä on löydetty lukuisia hautoja, mukaan lukien yksi mausoleumi, jossa on pitkä erään oinoandalaisen suvun sukuhistoriaa käsittelevä piirtokirjoitus, sekä kalliohautoja, joiden julkisivu jäljittelee temppeliä.[1]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f g h i Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”OINOANDA (Incealiler) Turkey”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  2. ↑ a b c d Smith, William: ”Oenoanda”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. ↑ Oenoanda/Termessos Mikra Pleiades. Viitattu 1.2.2018.
  4. ↑ Strabon: Geografia 13; Livius: Rooman synty 38.37; Plinius: Naturalis historia 5.28.
  5. ↑ Richter, Daniel S. & Johnson, William A.: The Oxford Handbook of the Second Sophistic. (Oxford Handbooks) Oxford University Press, 2017. ISBN 0190855193 Teoksen verkkoversio.
  6. ↑ Morford, Mark P. O.: The Roman Philosophers: From the Time of Cato the Censor to the Death of Marcus Aurelius, s. 128–129. Routledge, 2002. ISBN 0415188520 (englanniksi)
  7. ↑ Smith, Martin Ferguson: Lucretius, On the Nature of Things, s. xxi. Hackett, 2001. ISBN 1591023203 (englanniksi)
  8. ↑ Frederiksen, Rune: ”The Greek Theatre. A Typical Building in the Urban Centre of the Polis?”. Teoksessa Heine Nielsen, T. (ed.): Even More Studies in the Ancient Greek Polis, s. 65–124. (Papers from the Copenhagen Polis Centre 6. Historia Einzelschriften 162) Stuttgart: Franz Steiner Verlag, 2002.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]