Ojakaali | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
Lahko: | Myrtales |
Heimo: | Rantakukkakasvit Lythraceae |
Suku: | Rantakukat Lythrum |
Laji: | portula |
Kaksiosainen nimi | |
Synonyymit | |
|
|
Katso myös | |
Ojakaali (Lythrum portula, syn. Peplis portula) on vaatimaton kosteikkokasvi, jota tavataan lähes koko Euroopassa. Suomessa laji on harvinainen ja luokiteltu vaarantuneeksi lajiksi.[2]
Yksivuotinen ojakaali kasvaa 3–25 cm korkeaksi. Kalju varsi on rento ja tyviosasta juurehtiva. Vihreät tai punaruskeat lehdet ovat varressa vastakkain ja muodoltaan vastapuikeita tai kapean vastapuikeita. Lehdet ovat 0,5–2 cm pitkiä, lehden lapa on ruotia pidempi. Pienet, perättömät kukat ovat yksittäin lehtihangoissa. Kukkapohjus on kellomainen. Pitkään säilyvät verholehdet ovat suippoja, teriö puuttuu tai on verhiötä lyhyempi. Ojakaali kukkii Suomessa heinä-elokuussa.[3]
Ojakaalia tavataan lähes koko Euroopassa Pyreneiden niemimaan keskiosista Venäjän keskiosiin. Pohjoisessa levinneisyysalue ulottuu Fennoskandian eteläosiin. Islannista laji puuttuu. Ojakaalia tavataan harvinaisena myös Pohjois-Afrikasta sekä Pohjois-Amerikassa Kaliforniasta, jossa se ei kuitenkaan ole alkuperäislaji.[4] Suomessa ojakaalia kasvaa harvinaisena Etelä- ja Kaakkois-Suomessa noin Pori–Tampere–Lappeenranta-linjan korkeudelle saakka.[5]
Ojakaali kasvaa märällä maalla tai matalassa vedessä teillä, ojissa, lammikoissa sekä järvien ja jokien rannoilla.[3] Laji on Suomessa viime vuosikymmeninä nopeasti harvinaistunut.[6]