Olen utelias – keltainen
| Olen utelias – keltainen | |
|---|---|
| Jag är nyfiken – en film i gult | |
 |
|
| Ohjaaja | Vilgot Sjöman |
| Käsikirjoittaja | Vilgot Sjöman |
| Tuottaja | Göran Lindgren |
| Säveltäjä | Bengt Ernryd |
| Kuvaaja | Peter Wester |
| Leikkaaja | Wic’ Kjellin |
| Pääosat |
|
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Ruotsi |
| Tuotantoyhtiö | Sandrew Film AB |
| Levittäjä |
Grove Press Netflix |
| Ensi-ilta | 1967, Suomessa 1970 |
| Kesto | 120 min |
| Alkuperäiskieli | ruotsi |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
Olen utelias – keltainen (Jag är nyfiken – en film i gult) on Vilgot Sjömanin käsikirjoittama ja ohjaama ruotsalainen elokuva vuodelta 1967. Kollaasimainen, draamaa ja dokumenttimateriaalia sekoittava, yhteiskunnallisesti kantaa ottamaan pyrkivä elokuva tehtiin yhtä aikaa sen rinnakkaisteoksen Olen utelias – sininen kanssa, ja elokuvasarja tuli kansainvälisesti tunnetuksi rohkeiden seksikohtaustensa takia. Elokuvat pönkittivät Ruotsin tuolloista mainetta ”vapaan seksuaalisuuden” maana.[1][2]
Juoni
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Teatterikoululainen (itseään esittävä Lena Nyman) asuu yhdessä elokuvaohjaajan kanssa, joka haluaa tehdä yhteiskunnallisen elokuvan. Mies lähettää tytön kaupungille mukanaan mikrofoni ja nauhuri, jotta hän voisi haastatella ohikulkijoita elämän tärkeimmistä asioista – seksistä ja politiikasta.[3]
Vastaanotto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Elokuva vapautui Suomessa sensuurista vuonna 1970 ja sai teatteriensi-iltansa 30 sekuntia lyhennettynä. Helsingin Sanomien Paula Talaskivi piti sitä ärsyttävänä ja lapsellisena, suorastaan vastenmielisenäkin. Hänestä Jörn Donnerin itsensäpaljastelu ei ole mitään verrattuna Vilgot Sjömanin karkeaan tyypittelyyn elokuvaohjaajasta, eli itsestään. Hänestä myös Lena Nymanin esittämä, itseään kaikille tarjoileva naishahmo antaa sukupuolestaan omituisen kuvan.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Tuuli, Markku: Olen utelias – keltainen Katso. 1/1983, s. 49. Viitattu 10.8.2017.
- ↑ Viisi syntistä ruotsalaiselokuvaa, jotka levittivät myyttiä seksuaalisesti holtittomasta Ruotsista Helsingin Sanomat. 7.7.2014. Viitattu 11.8.2017. Vain tilaajille.
- ↑ Olen utelias – keltainen, Olen utelias – sininen, Discshop. Viitattu 11.8.2017.
- ↑ Talaskivi, Paula: Viikon elokuvat: Speedyn ase, Lenan kokeilu. Helsingin Sanomat, 30.08.1970, s. 10. Näköislehti (maksullinen).
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Olen utelias – keltainen Internet Movie Databasessa (englanniksi)
- Olen utelias – keltainen Elonet.