Olli Lindholm

Olli Lindholm
Olli Lindholm esiintymässä vuonna 2013.
Olli Lindholm esiintymässä vuonna 2013.
Henkilötiedot
Syntynyt19. maaliskuuta 1964
Pori
Kuollut12. helmikuuta 2019 (54 vuotta)
Tampere
Muusikko
Aktiivisena 1981–2019
Tyylilajit rock
suomirock
Soittimet laulu
Yhtyeet Yö
Appendix
Levy-yhtiöt Poko Rekords
Palkinnot

Erikois-Emma 2003
Iskelmä-Finlandia 2008
Vuoden miesartisti 2010, Iskelmä Gaala

Aiheesta muualla
www.ollilindholm.fi

Olli Ilari Lindholm (19. maaliskuuta 1964 Pori – 12. helmikuuta 2019 Tampere) oli Yö-yhtyeen laulaja yhtyeen perustamisesta vuonna 1981 lähtien kuolemaansa vuonna 2019 asti.

Lindholm oli Yön viimeisen kokoonpanon ainoa alkuperäisjäsen. Laulamisen lisäksi hän soitti myös satunnaisesti kitaraa keikoilla.

2000-luvulla Lindholm julkaisi myös neljä sooloalbumia. Lindholm oli mukana televisiosarjoissa Idols, The Voice of Finland ja Vain elämää. Lindholm oli tunnettu intohimoisena Porin Ässien kannattajana ja teki joukkueen kanssa usein yhteistyötä.

Uran alkuvaiheet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lindholm aloitti muusikkouransa 16-vuotiaana vuoden 1980 keväällä Ulvilassa hard rockia soittaneessa The Tamibandissa. Hän perusti yhdessä muiden porilaisten punkkareiden kanssa Läikkä-nimisen pienlehden. Seuraava yhtye oli nimeltään Rawness, jota seurasi The Beautyboys -niminen kokoonpano. Sen jälkeen Lindholm oli perustamassa T.T. Salonen Judas Bandia. Lindholm alkoi ottaa kitaratunteja, tapasi Jussi Hakulisen oltuaan Hakulisen STRIX-yhtyeen keikalla ja fanitettuaan Hakulisen biisejä hän pyysi päästä bändiin laulajaksi Hakulisen tilalle. Vuonna 1981 STRIX sijoittui Rock SM -kisojen Porin aluekarsinnassa kolmanneksi, ja seuraavana vuonna 1982 nimellä Yö yhtye voitti samaiset aluekarsinnat ja pääsi SM-loppukilpailuun sijoittuen kolmanneksi. Sen myötä Yö sai levytyssopimuksen ja julkaisi ”Likaiset legendat I” -singlen ja vuonna 1983 Varietee-albumin.[1]

Lindholm soitti Yö-yhtyeessä alkujaan myös koskettimia, mutta kun Juice Leskinen irvaili Lindholmin kosketinsoittoelehtimisestä seuratessaan poikien treenaamistalähde?, totesi Lindholm jatkavansa vain laulajana ja Jussi Hakulinen otti kosketinsoitimen soittamisen omalle kontolleen. Yö-yhtyeessä sekä Lindholm että Hakulinen olivat pääsolisteja kappaleesta riippuen.

Vuonna 1982 Olli Lindholm lauloi ja soitti kitaraa myös Appendix-yhtyeessä, jonka silloinen menestyskappale ”Ei raha oo mun valuuttaa” on Lindholmin sävellys ja sanoituksesta puolestaan vastasi Jussi Hakulinen.[2] Porilaisella Appendixillä oli tuolloin myös Lindholmin säveltämä ja sanoittama kappale ”Sinä ja Minä”,[3] jonka nimisellä kappaleella toinen porilaisbändi Dingo sattumoisin nousi maineeseen. Lindholm sävelsi ja sanoitti myös Appendixin kappaleen ”Tää maailma on meidän”[4] sekä sävelsi kappaleen ”Kytän unelma”.[5]

Lauluntekijänä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yölle tekemiensä sävellysten ja sanoitusten lisäksi Lindholm teki sävellyksiä ja sanoituksia myös Appendixille, Pate Mustajärvelle ja Popedalle.[6][7]

Lindholm sanoitti Yölle 32 kappaletta vuosina 1985–1994. Hänen sanoittamiaan olivat albumilla Myrskyn jälkeen (1985) ilmestyneet ”Enkelille”, ”Kalpea ratsastaja”, ”Niin paljon me teihin luotettiin”, ”Poika”, ”Sunnuntai-iltana klo 21.00”, ”Tuhat kilometriä luotasi”, ”Vain vuoksi toisten” ja ”Vuosi”, albumilla Äänet (1986) ilmestyneet ”Aivan pieni rakkauslaulu”, ”Et ole liian villi oppimaan”, ”Lasisilmä”, "Arpa on heitetty?", ”Minä rakastan sinua nyt”, ”On kaikki kaunista nyt”, ”Tämä pieni kylä”, ”Unessa”, ”Viisi kaunista yötä” ja ”Ääni”, vuonna 1987 singlellä ilmestynyt ”Tää kesä”, albumilla Lanka palaa (1987) ilmestyneet ”Karnevaalien kaupunki”, ”Kaupungin kaunein tyttö”, ”Kiitos”, ”Kotiin”, ”Laulu rakkaudelle” ja ”Pojat”, albumilla Toinen puoliaika (1989) ilmestyneet ”Kaipaan luoksesi kotiin” ja ”Surullinen mies”, albumilla Antaa soittaa (1991) ilmestynyt ”Voitaisko rakastaa”, singlellä vuonna 1994 ilmestynyt ”Kesäaurinko saa” ja albumilla Hyviä vuosia (1994) ilmestyneet kappaleet ”Antaa syksyn tulla vaan”, ja ”Kun kohdataan”.[8]

Yölle sanoittamistaan kappaleista Lindholm myös sävelsi kappaleet ”Aivan pieni rakkauslaulu”, ”Anna mulle voimaa”, ”Enkelille”, ”Et ole liian villi oppimaan”, ”Kaipaan luoksesi kotiin”, ”Kalpea ratsastaja”, ”Karnevaalien kaupunki”, ”Kaupungin kaunein tyttö”, ”Kesäaurinko saa”, ”Kotiin”, ”Kun kohdataan”, ”Lasisilmä”, ”Laulu rakkaudelle”, ”Minä rakastan sinua nyt”, ”Niin paljon me teihin luotettiin”, ”On kaikki kaunista nyt”, ”Poika”, ”Pojat”, ”Sunnuntai-iltana klo 21.00”, ”Surullinen mies”, ”Tuhat kilometriä luotasi”, ”Tämä pieni kylä”, ”Tää kesä”, ”Unessa”, ”Vain vuoksi toisten”, ”Viisi kaunista yötä”, ”Voitaisko rakastaa”, ”Vuosi” ja ”Ääni”.[9]

Lisäksi Lindholm teki moniin kappaleisiin joko sävellykset tai sanoitukset, esimerkiksi hitit ”Vie mut minne vaan” ja ”Ihmisen poika” ovat Lindholmin säveltämiä.[9]

Kuoleman jälkeen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yö julkaisi vuonna 2023 Mitä jos mä rakastan -albumilta ulos jääneen Viimeiseen auringonlaskuun -nimisen kappaleen. Olli Lindholmin laulu oli äänitetty vuonna 2018.[10]

Televisiossa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lindholm toimi keväällä 2011 Idols-laulukilpailussa Helsingin koelaulujen vierailevana tuomarina.[11] Vuonna 2015 hän aloitti The Voice of Finlandin tähtivalmentajana,[12] ja keväällä 2017 hän oli mukana Vain elämää -televisiosarjan 6. tuotantokaudella.

Palkinnot ja tunnustukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lindholm palkittiin vuoden 2003 Emma-gaalassa Erikois-Emmalla.[13] Lindholm oli odottanut, että Jussi Hakulisen säveltämä ja sanoittama ”Rakkaus on lumivalkoinen” -kappale olisi saanut Vuoden biisi -palkinnon, mutta sen sai Don Johnson Big Bandin ”One MC, One Delay” -kappale. Lindholm nimitti saamaansa palkintoa vuonna 2017 ”sääli-Emmaksi” ja sanoi, ettei vieläkään ollut päässyt yli siitä, että ”Rakkaus on lumivalkoinen” ei saanut Vuoden biisi -palkintoa.[14]

Lindholm voitti Iskelmä-Finlandia-palkinnon Tapsan Tahdit -tapahtumassa Nokialla 2008. Palkinnon rahallinen arvo oli 10 000 euroa. Lindholmin vastaehdokkaina olivat Muska, Maarit, Timo Rautiainen ja Hanna Pakarinen.[15] Valitsijana toimi Juhani Merimaa, joka perusteli valintaansa sillä, että näistä laulajista Lindholm on jättänyt pysyvimmän jäljen suomalaiseen iskelmäkenttään.[16] Palkinnon ojensi silloinen valtiovarainministeri Jyrki Katainen. Lindholm oli myös yleisön suosikki.[15]

Lindholm voitti Iskelmä Gaalassa 2010 Vuoden miesartisti -palkinnon.[17]

Alaveteliläisen moottorisahataiteilija Ulla Haglundin veistämä Olli Lindholmin puinen näköispatsas paljastettiin 23. syyskuuta 2022 Pomarkun taidepuistossa. Patsas perustuu valokuvaaja Tiia Santavirran ottamaan valokuvaan.[18]

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Opiskelu ja työ

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lindholm valmistui ammattikoulusta levyseppähitsaajaksi ja työskenteli nuoruudessaan autokuskina, lähettinä, trukkikuskina ja varastomiehenä.[1] Lindholm ja samalla muukin yhtye muutti Porista Tampereelle vuonna 1986.[19] Lindholm toimi myös taksikuskina vuosina 1998–2001[20] ja siivousyrityksessä työnjohtajana.lähde?

Perhe

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lindholm oli naimisissa Satu Lindholmin kanssa 24 vuotta. Hän jätti 29. maaliskuuta 2016 yksin ensimmäisen vaiheen avioerohakemuksen ja yksin myös toisen vaiheen hakemuksen 2. marraskuuta 2016.[21] Heillä oli kaksi aikuista lasta.[22] Viimeisinä vuosinaan Lindholm seurusteli Eveliina-nimisen naisen kanssa ja asui Ella-tyttärensä kanssa rivitalossa Ryydynpohjassa Tampereella. Poika Ossi oli jo aiemmin muuttanut pois kotoa.[23]

Terveys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lindholm oli 1990-luvun loppupuolelta lähtien absolutisti. Tätä ennen hänellä oli vakava alkoholiongelma.[24] Viimeisinä vuosinaan Lindholm kärsi kohonneesta verenpaineesta[25] sekä uniapneasta, johon hänelle oli määrätty hoidoksi CPAP-ylipainelaite, jota hänen olisi tullut suosituksen mukaan käyttää aina nukkuessaan. Hän ei kuitenkaan käyttänyt maskia perustellen käyttämättömyyttä henkisillä seikoilla, sillä hän harrasti paljon liikuntaa ja koki, että käyttäminen olisi itsensä invalidisoimista.[26]

Kuolema

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lindholm kuoli 54-vuotiaana aamuyöllä 12. helmikuuta 2019 sairauskohtaukseen.[27][28][29][30] Hänen enonsa Raimo Jokisalo kertoi helmikuussa 2020 julkisuuteen Lindholmin varsinaisen kuolinsyyn olleen aortan repeämä.[31]

Porin kaupunki järjesti 12. helmikuuta suruliputuksen Lindholmin muistolle.[32] Porin kauppatorilla sijaitsevalla Satakieli-lavalla järjestettiin samana iltana kynttilämuistotilaisuus.[33]

Lindholmin oli määrä esiintyä Iskelmä Gaalassa 15. helmikuuta. Gaalan alku omistettiin Lindholmin muistolle: Lindholmin pitkäaikainen ystävä, Ilveksen päävalmentaja Karri Kivi piti tilaisuuden aluksi muistopuheen, jonka jälkeen pidettiin hiljainen hetki. Juha Tapio esitti ”Pettävällä jäällä” -kappaleen, jonka hän on sanoittanut ja säveltänyt Yölle. Lisäksi Gaalassa näytettiin Lindholmin elämää ja uraa kuvaavia kuvia.[17]

Lindholm haudattiin vain lähipiirin läsnä ollessa perheen sukuhautaan Pomarkun vanhalla hautausmaalla lauantaina, 16. maaliskuuta 2019.[34] Hänen Ylämaan vihreästä graniitista veistetyssä hautakivessään on lainaus Yön kappaleesta Minne tuulet vie: "Mitä tapahtuu, jos lähden tuntemattomaan, loppuuko maailma siihen vai alkaako vaan uudestaan."[35]

Porin Ässät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lindholm oli jääkiekkojoukkue Porin Ässien mahdollisesti tunnetuin kannattaja. Hän oli joukkueen intohimoinen kannattaja 1970-luvulta lähtien.[36] Lindholm oli yksi Ässien Patasydän -maalilaulun esittäjistä.[37] Lindholm oli vakioesiintyjä jääkiekko-otteluiden alkuseremonioissa. Hän lauloi Maamme-laulun muun muassa Ässien mestaruuskeväänä 2013 ja uudistetun Isomäki Areenan avajaisissa syksyllä 2015.[37]

Lindholm tunsi suurimman osan Ässien pelaajista ja oli säännöllisesti yhteydessä muun muassa Ville Uusitaloon tämän toimiessa joukkueen kapteenina. Kaudella 2012–2013 joukkueen päävalmentajana toiminut Karri Kivi oli Lindholmin läheinen ystävä. Lindholm oli pääesiintyjä vuonna 2013 järjestetyssä Ässien Suomen-mestaruusjuhlissa Porin torilla.[36]

Lindholmin kuolemaa seuraavana päivänä Ässät pelasi SM-liigan kotiottelunsa HPK:ta vastaan poikkeuksellisesti mustassa peliasussa. Ennen alkulämmittelyä jäähallissa soitettiin pääasiassa Yö-yhtyeen musiikkia, ja lisäksi Lindholmia muistettiin hiljaisella hetkellä sekä muistovideolla.[38]

Diskografia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Katso myös: Yön diskografia

Sooloalbumit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Rantanen, Ilpo & Lindholm, Olli (koonneet): Likaiset legendat: 30 vuotta Yötä. Helsinki: Siltala, 2011. ISBN 978-952-234-072-6

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Vatka, Miia: Olli Lindholm kertoo Yön alkuaikojen fanituksesta: ”Äiti majoitti tyttöjä, kun itse olin keikalla” 19.10.2017. Iltalehti. Viitattu 16.2.2019.
  2. ↑ https://youtu.be/kA3mD3zcvxM
  3. ↑ https://youtu.be/z6n0LU270yU
  4. ↑ https://youtu.be/MqvDbXpbr5I
  5. ↑ https://youtu.be/DDneIV5Cmjo
  6. ↑ Olli Lindholmin sävellystuotanto Finna-tietokannassa Kansalliskirjasto. Viitattu 21.12.2015.
  7. ↑ Olli Lindholm lauluntekijänä Fono.fi. Viitattu 21.12.2015.
  8. ↑ Lyricist – Lindholm Olli Ilari Suomen äänitearkisto r. y. tietokanta 1901–1999. Viitattu 16.2.2019.
  9. ↑ a b Composer – Lindholm Olli Ilari Suomen äänitearkisto r. y. tietokanta 1901–1999. Viitattu 17.2.2019.
  10. ↑ Jättiyllätys: Yö-yhtyeeltä uusi kappale – laulajana Olli Lindholm Ilta-Sanomat. 10.2.2023. Viitattu 10.2.2023.
  11. ↑ Rantanen & Lindholm, 2011.lähde tarkemmin?
  12. ↑ Tässä ovat The Voice of Finlandin uudet tähtivalmentajat! Ilta-sanomat. 28.7.2014. Viitattu 2.1.2015.
  13. ↑ Arkisto – 2003 Emma-gaala. Viitattu 15.2.2019.
  14. ↑ Laukia, Marjut: Googlasitko sinäkin, kuka voitti Emma-palkinnon, josta Olli Lindholm on vieläkin katkera? 29.4.2017. Me Naiset. Viitattu 15.2.2019.
  15. ↑ a b Iskelmä-Finlandia Olli Lindholmille Ilta-Sanomat. 24.7.2008. Viitattu 13.2.2019.
  16. ↑ Intohimoinen omistajuus – tarvitaanko sitä? Keskustelu SuomiAreenassa 11.7.2016 Suomalaisen Työn Liitto. 9.6.2016. Arkistoitu Viitattu 13.2.2019.
  17. ↑ a b Korpela, Tanja & Hirvonen, Leena & Keto-Tokoi, Jenna: Karri Kivi piti Iskelmä-Gaalassa liikuttavan muistopuheen ystävälleen Olli Lindholmille: "Lepää rauhassa, rauhaton ystäväni" 15.2.2019. Satakunnan Kansa. Viitattu 16.2.2019.
  18. ↑ Saarinen, Sonja: Tältä näyttää Olli Lindholmin puinen näköispatsas Iltalehti. 23.9.2022. Helsinki: Alma Media Suomi Oy. Viitattu 25.9.2022.
  19. ↑ Peltonen, Niko: Muistokirjoitus: Olli Lindholm 1964–2019 rumba.fi. 14.2.2019. Viitattu 10.12.2020.
  20. ↑ Alanne, Joonas: Taksikuski Olli Lindholm yllätti ruotsalaisen johtajan totaalisesti – IS: "Äijä meni ihan hiljaiseksi eikä puhunut enää mitään" helsinginuutiset.fi. 17.2.2019. Viitattu 17.2.2019.
  21. ↑ Olli Lindholmin ero etenee – toisen vaiheen hakemus jätetty Iltalehti. 11.4.2016. Viitattu 4.11.2016.
  22. ↑ IS: Olli Lindholm hakee avioeroa www.iltalehti.fi. Viitattu 14.4.2016. fi-FI
  23. ↑ Tältä näyttää Olli Lindholmin kotona – vaimo muutti pois eron jälkeen viime vuonna iltalehti.fi. Viitattu 24.6.2017.
  24. ↑ Teija Lassi: Olli Lindholm sai sairauskohtauksen yöllä saunaillan jälkeen - uutinen kuolemasta yllätti kaikki, tämä tiedetään nyt iltalehti.fi. 12.2.2019. Viitattu 18.2.2019.
  25. ↑ Lehtikanto, Katariina: Terveysongelmista kärsinyt Olli Lindholm sanoi toissa vuonna saaneensa varoituksen: ”En minä kuolemaa pelkää yhtään” Iltalehti. 14.2.2019. Viitattu 14.2.2019.
  26. ↑ Hopi, Anna: Uniapneasta kärsinyt Olli Lindholm kieltäytyi käyttämästä apulaitetta - uniasiantuntija: ”Laite voi säästää ihmishenkiä” Iltalehti. 14.2.2019. Viitattu 14.2.2019.
  27. ↑ Makkonen, Nita & Kosonen, Tero: Olli Lindholm on kuollut – sairauskohtaus tuli täytenä yllätyksenä Ilta-Sanomat. 12.2.2019. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 12.2.2019.
  28. ↑ Koskinen, Anu Leena & Länkinen, Tiina: Laulaja Olli Lindholm on kuollut viime yönä – "Olli kertoi, että on huolissaan terveydestään" Yle Uutiset. 12.2.2019. Yle. Viitattu 12.2.2019.
  29. ↑ Ollikainen, Milla: Hyvää yötä, Olli. Seura 8, 21.2.2019, 21.2.2019. Otavamedia.
  30. ↑ Alanne, Joonas: Olli Lindholm haudataan lähipiirissä – Yö-yhtye: Toivomme, että omaisten toivetta kunnioitetaan Imatralainen. 22.2.2019. Etelä-Suomen Media. Viitattu 22.2.2019.
  31. ↑ Olli Lindholmin eno ja isähahmo paljastaa ensi kertaa, mihin laulaja todella kuoli vuosi sitten – näin traaginen yö eteni Ilta-Sanomat. 8.2.2020. Viitattu 25.10.2020.
  32. ↑ Pori järjestää suruliputuksen Olli Lindholmin muistolle Radio Pori. 12.2.2019. Arkistoitu Viitattu 13.2.2019.
  33. ↑ Olli Lindholm oli vielä maanantaina WhatsAppissa klo 22.04 – yllättävä kuolema järkytti laajasti, tämä tiedetään nyt Ilta-Sanomat. 12.2.2019. Viitattu 13.2.2019.
  34. ↑ Olli Lindholm haudataan sukuhautaan Pomarkkuun www.iltalehti.fi. Viitattu 1.3.2019.
  35. ↑ Wilma Ruohisto: Omaiset suunnittelivat Olli Lindholmille hautakiven, joka koristaa nyt laulajan viimeistä leposijaa – mukana koskettava viittaus Yön musiikkiin Ilta-Sanomat. 21.8.2019. Viitattu 21.8.2019.
  36. ↑ a b Rantanen, Vesa: Porin Ässien mestarikapteeni muistaa Olli Lindholmin kirosanojen täyteiset tsemppipuhelut – ”Vaimo välillä ihmetteli” 12.2.2019. Ilta-Sanomat. Viitattu 18.2.2019.
  37. ↑ a b Kuisma, Lassi: ”Patasydän” Olli Lindholm jännitti Maamme-laulua SM-liigan finaalissa - vaihtopenkillä oli paras kaveri: ”En pystynyt katsomaan Karria” 12.2.2019. Iltalehti. Viitattu 18.2.2019.
  38. ↑ Koivunen, Tommi & Kallioniemi, Esko: Ässien kotiottelussa muistellaan edesmennyttä Olli Lindholmia – joukkue pukeutui mustaan Ilta-Sanomat. 13.2.2019. Viitattu 13.2.2019.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Lindholm, Olli ja Rantanen, Ilpo: Yhden yön tarina. (täydennetty painos 2007) WSOY, 2003.
  • Kotro, Arno ja Lindholm, Olli: Olli – yhden miehen varietee. Docendo, 2017.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Olli Lindholm.