Operaatio Anaconda

Operaatio Anaconda
Osa Afganistanin sotaa ja operaatio Enduring Freedomia
Operaatio Anacondan suunnitelma kartalla.
Päivämäärä: 4.–18. maaliskuuta 2002 Paikka: Shah-i-Kotin laakso, Paktian maakunta, Afganistan Lopputulos: Koalition voitto.
Osapuolet
Yhdysvallat  Afganistan  Yhdistynyt kuningaskunta  Ranska  Australia  Tanska  Saksa  Alankomaat  Uusi-Seelanti  Norja	Taliban Al-Qaeda
Vahvuudet
noin 1 200 noin 1 000 Muut noin 200	noin 1 000
Tappiot
15 kaatunutta 82 haavoittunutta.	300–400 kuollutta

Operaatio Anaconda oli 4.–18. maaliskuuta 2002 osana operaatio Enduring Freedomia toteutettu hyökkäys talibanin ja al-Qaedan taistelijoita vastaan Shah-i-Kotin laaksossa Itä-Afganistanissa. Taistelua leimasivat useat virheelliset tiedustelutiedot ja suurin osa alueella olleista kapinallisista pääsi pakenemaan Yhdysvaltojen johtaman koalition kärsiessä tappioina 15 kaatunutta ja 82 haavoittunutta.

Tausta

Kartta operaatioalueesta.

Operaatio Anaconda toteutettiin osana suurempaa operaatio Enduring Freedomia ja se toteutettiin Paktian maakunnassa Shah-i-Kotin laaksossa Itä-Afganistanissa. Monet talibanin ja al-Qaedan taistelijoista olivat paenneet alueelta Tora Boran taistelun jälkeen joulukuussa 2001, mutta taistelijat olivat alkaneet palata alueelle seuraavan vuoden alussa. Operaatio Anacondan tarkoituksena oli ajaa vihollinen alueelta ja estää näitä keskittämästä joukkoja usein keväällä alkaneita hyökkäyksiä varten. Liikkeellä oli myös huhuja, joiden mukaan talibanin komentaja Mullah Mohammed Omar ja al-Qaedan johtaja Osama bin Laden olisivat olleet tuolloin alueella.^[1]

Operaatio

Amerikkalainen sotilas tarkkailee kallioita vihollisen varalta operaatio Anacondan aikana.

Operation Anaconda alkoi 1. maaliskuuta 2002 ja siihen osallistui joukkoja Yhdysvalloista, Yhdistyneestä kuningaskunnasta, Ranskasta Australiata, Tanskasta, Saksasta, Alankomaista, Uudesta-Seelannista ja Norjasta, sekä Afganistanin armeijasta. Erikoisjoukkoja oli tuotu alueelle etukäteen ja ne olivat perustaneet etuasemia tiedustelua varten. Yhdysvalloilla oli alueella noin 1 200 sotilasta, Afganistanin armeijalla noin 1 000 ja muilla mailla yhteensä noin 200. Ilmatukea saatiin Yhdysvaltojen ilmavoimien ohelta Britannian ja Ranskan ilmavoimilta.^[1]

Yhdysvaltojen johtaman koalition tiedustelun mukaan alueella oli noin 250 talibanin ja al-Qaedan jäsentä, mutta arvio osoittautui virheelliseksi. Todellisuudessa kapinallisten määrä oli noin 1 000. Samaan tapaan virheellinen oli uskomus siitä, että vihollinen olisi sijoittunut pääasiassa laakson pohjalle. Koalition maaoperaatioita hankaloitti alueen vaikeakulkuinen maasto. Alue oli vuoristoa ja täynnä luolia ja rotkoja, jonne vihollisen oli mahdollista piiloutua ja jonne suurin osa sen joukoista oli sijoittunut. Kapinallisilla oli lisäksi raskasta aseistusta, kuten konekiväärejä, kranaatinheittimiä ja tykistöä.^[1]

Laaksossa oletettiin olevan noin 800 siviiliä ja siviiliuhrien välttämiseksi Afganistan armeijan oli määrä edetä laaksoon lännestä ja ajaa kapinalliset koalition joukkojen tukkimille pakoreiteille. Todellisuudessa laaksossa ei kuitenkaan ollut siviilejä ja kiivas vastarinta pysähdytti afgaanien etenemisen nopeasti. Operaatiota tukeakseen koalitio turvautui ilmaiskuihin ja ohjuksiin kapinallisten asemia vastaan. Operaation aikana vihollisen asemiin pudotettiin yli 3 500 pommia tai ohjusta. Ilmavoimien tukemana koalition joukot etenivät laaksosta vuorille.^[1]

4. maaliskuuta Navy SEAL -ryhmää kuljettanut helikopteri joutui vihollisen tulituksen kohteeksi Takur Ghar-vuoren huipulla. Yksi Navy SEAL -ryhmän jäsenistä putosi kopterista ja kuoli, mutta muut laskettiin onnistuneesti huipulle. Huipulla he kohtasivat vihollisen, jolla oli konekiväärejä ja sinkoja. Ryhmä yritettiin pelastaa huipulta, jolloin toinen helikopteri sai osuman ja putosi. Vielä seitsemän amerikkalaista sai surmansa, ennen kuin heidät saatiin evakuoitua vuorelta.^[1]

Seuraukset

Kapinalliset alkoivat lopulta vetäytyä laaksosta ja 12. maaliskuuta etenevät joukot kohtasivat vain pientä vastarintaa. Operaatio Anaconda päättyi virallisesti 18. maaliskuuta, vaikkakin joitakin pienimuotoisia yhteenottoja käytiin vielä seuraavan kuun puolella. Koalition joukkojen tappiot operaation aikana olivat yhteensä 15 kuollutta ja 82 haavoittunutta. Kuolleista 8 ja haavoittuneista 72 olivat amerikkalaissotilaita. Kapinallisten tappioiksi on arvioitu noin 300–400 kuollutta, mutta suurin osa laaksossa olleista kapinallisista pääsi vetäytymään muille alueille.^[1]

Lähteet

1. Spencer C. Tucker: Encyclopedia of Middle East Wars, s. 104–105. (Volume 1 A-D) ABC- CLIO, 2010. (englanniksi)