Orfeus ja Eurydike (Wq. 30, ital. Orfeo ed Euridice, ransk. Orphée et Eurydice) on Christoph Willibald Gluckin Raniero da Calzabigin librettoon säveltämä ooppera, jota pidetään ensimmäisenä Gluckin niin sanotuista reformioopperoista, joiden avulla säveltäjä uudisti opera serian sävel- ja muotokieltä.[1] Teos sai ensi-iltansa Wienin Burgtheaterissa 5. lokakuuta 1762.[2] Oopperan libretisti Calzabigi halusi ottaa italialaiseen oopperaan vaikutteita ranskalaisesta oopperasta.
Oopperan ensi-ilta oli suuri menestys, ja Gluck päätti myöhemmin yrittää uudistaa myös ranskalaista tragédie en musique -oopperaa. Hän sovitti Orfeus ja Eurydiken uudelleen ranskaksi, ja se esitettiin Pariisissa. Alkuperäisen Orfeuksen roolin oli esittänyt kastraatti, mutta ranskankielisessä versiossa roolin lauloi kontratenori. Pariisin versioon Gluck lisäsi loppuun balettikohtauksen.
Ranskalainen Hector Berlioz teki oopperasta vuonna 1859 vielä kolmannen version, jossa hän pyrki yhdistelemään ranskan- ja italiankielisiä versioita ja jossa Orfeon roolista tehtiin housurooli.