Orotšen | |
---|---|
Orotšenin puhuma-alue ympyröidyn alueen pohjoispuolella |
|
Oma nimi | oroqen |
Tiedot | |
Alue | Kiina, Sisä-Mongolia |
Puhujia | 1200 |
Sija | ei 100 suurimman joukossa |
Kielitieteellinen luokitus | |
Kielikunta | Tunguusikielet |
Kieliryhmä | Pohjoiset tunguusikielet |
ISO 639-3 | orh |
Orotšen, tai oroqen, on tunguusikielten pohjoiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhutaan Kiinan pohjoisosissa, Sisä-Mongoliassa. Kielellä on arviolta 1200 puhujaa ja se luokitellaan kuolevaksi kieleksi.[1][2].
Kielellä ei ole kirjallista muotoa.[3] Suurin osa puhujista on oppinut lukemaan ja kirjoittamaan ainoastaan kiinaksi.[4]
Orotšen jakautuu neljään päämurteeseen.[1]
Bilabiaali | Alveolaari | Palataali | Velaari | Glottaali | ||
---|---|---|---|---|---|---|
Nasaali | m | n | ɲ | ŋ | ||
Klusiili | Norm. | p | t | k | ||
Asp. | pʰ | tʰ | kʰ | |||
Affrikaatta | Norm. | t͡ʃ | ||||
Asp. | t͡ʃʰ | |||||
Frikatiivi | ɸ | s | ʃ | x | ɣ ~ h | ||
Tremulantti | r | |||||
Lateraali | l | |||||
Approksimantti | w | j |
Lähde:[5]
Etinen | Keskinen | Takainen | |
---|---|---|---|
Suppea | i | u | |
Lähes suppea | ɪ | ʊ | |
Puolisuppea | e | ə | o |
Puoliavoin | ɛ | ɔ | |
Avoin | a | ɑ |
Kaikki vokaalit voivat esiintyä sekä pitkänä että lyhyenä.
Lähde:[5]
Lukusanat 1–10 orotšeniksi:[6]
1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
əmun | t͡ʃuːʒ | ilan | tijin | tʊŋa | niŋŋun | nadən | t͡ʃapkʊən | jəjin | t͡ʃan |