Osakkeiden takaisinosto on operaatio, jossa yritys ostaa omia osakkeitaan voitonjakokelpoisilla varoillaan. Osakkeita ostetaan pörssistä tai pörssihinnan ylittävällä hinnalla osakkeenomistajilta.
Suomessa julkinen osakeyhtiö voi hankkia enintään 10 % osuuden osakkeistaan. Yksityinen osakeyhtiö voi hankkia enemmänkin, ei kuitenkaan kaikkia osakkeitaan.[1] Usein yritys hakee valtuutusta yhtiökokouksessa varmuuden vuoksi koko enimmäismäärälle. Valtuutusta ei usein käytetä kokonaan, tai osakkeita ei ehkä osteta lainkaan. Suomen osakeyhtiölakiin nykyisenlainen takaisinostamisen mahdollisuus säädettiin vuonna 1997.
Professori Peter Nybergin mukaan yhtiön kannattaa takaisinostoilla siirtää voittojaan omistajilleen, jos sen yrityksen investointikohteet ovat huonoja. Professori Ari Hyytisen mukaan tällöin on hyviä syytä olettaa, että omistajat kohdentavat näitä varoja toisiin yrityksiin.[2]
Osakkeiden takaisinosto on idea, joka on peräisin Yhdysvalloista. Vuonna 1982 Ronald Reaganin hallinto lisäsi osakkeiden takaisinoston sallivan säännön 10b-18 Securities Exchange Actiin. Tätä ennen osakkeiden takaisinosto oli laitonta ja sitä pidettiin osakekurssin hinnan manipuloimisena.[3] Yhdysvaltalainen suuryritys General Electric osti osakkeitaan takaisin kun Jack Welch johti sitä.[4] Vuodesta 2003 lähtien on ollut havaittavissa että yhdysvaltalaiset yritykset käyttävät velkarahaa osakkeiden takaisinostoon.[5]
Presidentti Trump alensi yritysveroa ja suuryritysten voitoista jää enemmän yrityksiin. Vuosi 2018 on osakkeiden takaisinoston ennätysvuosi.[6] Republikaanit perustelivat yritysveron alentamista sillä, että yritykset käyttäisivät rahat palkankorotuksiin.[7]
Vuonna 2018 on puhuttu, että osakkeiden takaisinoston sijaan suuryritykset voisivat käyttää ylimääräisen rahan työntekijöiden palkankorotuksiin. Yrityksillä on ylimääräistä rahaa ja siten varaa maksaa korkeampia palkkoja työntekijöille, mutta rahat käytetään osakkeiden takaisinostoon. Erään laskelman mukaan McDonald's pystyisi maksamaan 4000 Yhdysvaltain dollaria enemmän vuosipalkkaa jos se luopuisi osakkeiden takaisinostoista. Starbucksin sama laskelma osoittaa, että vuosipalkkaa olisi mahdollista korottaa 7000 Yhdysvaltain dollarilla.[8][9] Osakkeiden takaisinosto ei luo työpaikkoja eikä uusia tehtaita. Osakkeiden takaisinoston hyödyt kohdistuvat varakkaimmille ihmisille ja se kärjistää eriarvoisuutta.[10]
Omia osakkeita voidaan hankkia yhdestä tai useammasta syystä ja syyt voivat vaihdella valtuutusajan sisällä, lisäksi varsinainen omien osakkeiden ostaminen pörssistä on yritysjohdolle vapaaehtoista. Yritysjohto ei yleensä ilmoita tiettyä syytä takaisinostoon hankkiessaan valtuutusta yhtiökokoukselta. Osakkeiden takaisinostaminen sallittiin Yhdysvalloissa vuonna 1993 sen oltua kiellettyä vuodesta 1955. Takaisinostamisen mekanismeista on esitetty monia teorioita taloustieteissä ja myös osinkoihin liittyviä teorioita on sovellettu takaisinostamiseen.
Seuraavassa on lähinnä amerikkalaisyritysten rahoitusjohdon käsityksiä[11] takaisinostamisen syistä:
Yleensä yrityksen yhtiökokous antaa määräaikaisen valtuutuksen vuodeksi (osakeyhtiölain sallima maksimi) yrityksen johdolle. Johdolla on vapaat kädet ostaa osakkeita milloin tahansa, mutta esimerkiksi Suomessa pörssi rajoittaa takaisinostamisen määrää omilla säännöillä.
Omia osakkeita voidaan ostaa esimerkiksi tasaisin välein määräaikana, ja takaisinostamisen (ja sen lopettamisen) pitäisi vaikuttaa osakkeen kurssiin. Esimerkiksi Nokia Oyj saattaa ostaa päivittäin osakkeitaan kymmenillä miljoonilla euroilla, joka on 3 – 10 % osakkeen päivän kokonaisvaihdosta.