Owyhee | |
---|---|
Owyheejoki Oregonissa. |
|
Alkulähde |
Elkon piirikunnan pohjoisosa, Nevada, Yhdysvallat [1] |
Laskupaikka |
Snakejoki, Nyssan kaupungista 7 km etelään, Oregon, Yhdysvallat[1] [1] |
Maat | Yhdysvallat |
Pituus | 557 [1] km |
Alkulähteen korkeus | 2 109[2] m |
Virtaama | 11,3 [3] m³/s |
Valuma-alue | 28 904 [3] km² |
Owyheejoki ja sen sivujoet. |
Owyheejoki on noin 557 kilometriä (346 mailia) pitkä joki Yhdysvaltojen luoteisosassa. Se saa alkunsa Nevadan osavaltion pohjoisosien vuoristoissa ja virtaa Idahon ja Oregonin osavaltioiden kautta jälkimmäisten rajalla virtaavaan Snakejokeen. Snake on edelleen Columbiajoen sivujoki.
Joen valuma-alue on noin 28 900 km2. Vuodesta 1932 alkaen joen virtaamaa on säännöstelty Lake Owyheen ja useiden pienempien tekojärvien avulla. Vuosilta 1933–2005 laskettu keskimääräinen virtaama ennen Snakejokeen yhtymistä oli 11,3 m3/s. Suurin mitattu virtaama on 648 m3/s (15. huhtikuuta 1952), ja joessa ei ollut lainkaan virtausta 8. ja 9. elokuuta 1932, kun väliaikainen veden uudelleenohjaustunneli Owyheen padolla oli suljettu.[3]
Joki saa alkunsa Nevadan pohjoisosien vuoristoissa 2 100 metrin korkeudessa noin 75 kilometriä Elkon kaupungista pohjoiseen. Joki virtaa aluksi pohjoiseen 15 kilometriä alkulähteiltään olevaan Wild Horsen tekojärveen. Tekojärven jälkeen joki virtaa luoteeseen Idahon osavaltion lounaisosan läpi Kaakkois-Oregoniin, jossa se kääntyy Romen kylän jälkeen ensin pohjoiseen ja sitten koilliseen. Joki kulkee Owyheen tekojärven läpi ja laskee Snakeen noin 7 kilometriä Nyssan kaupungista etelään. Lähes samalla paikalla Idahon puolella Snakeen laskee myös Boisejoki.
Joen vesistössä tavataan 49 kalalajia. Särkikalat ovat yleisimpiä, ja myös lohikalat ja aurinkoahvenet ovat yleisiä.[4]
Ennen Owyheen padon valmistumista joessa tavattiin myös kuningaslohta, kirjolohen merestä jokiin kudulle nousevaa muotoa ja mahdollisesti myös hopealohta, nahkiaisia ja sampia. Padon valmistumisen myötä näiden vaelluskalojen pääsy jokeen estyi, eikä niitä enää tavata joessa.[4]
Vuonna 1818 North West Company lähetti retkikunnan tutkimaan aluetta. Osa retkikunnan jäsenistä oli kotoisin Hawaijilta, jonka vanha kirjoitusasu on Owyhee. Kolme hawaijilaista lähti tutkimaan jokea, mutta ei koskaan palannut. Joki ja sitä ympäröivä alue nimettiin heidän mukaansa Owyheeksi.[4][5]
1860-luvulla Owyheen Jordan Creekin sivujoelta löytyi kultaa ja Owyheen alueelle syntyi runsaasti kaivostoimintaa. Toisin kuin useilla kullanhuuhdontaan perustuvilla kaivosalueilla Owyheellä sijoitettiin myös maanalaisiin kaivoksiin ja malminmurskaimiin, mikä johti pitkäaikaisempaan kaivostoimintaan.[4]
Kullan houkuttelemien uudisasukkaiden myötä joen varrelle syntyi myös maataloutta, joka käytti jokea viljelystensä kasteluun. Yksityisillä tahoilla ei kuitenkaan ollut varaa rakentaa laajamittaisen kastelujärjestelmän vaatimaa patoa. Vuonna 1902 Yhdysvaltain kongressin hyväksymä Reclamation Act mahdollisti padon rakentamisen, ja Owyheen padon sekä siihen kuuluvan kanavajärjestelmän rakentaminen aloitettiin vuonna 1928. 127 metriä korkea pato valmistui vuonna 1932 ja oli valmistuttuaan maailman korkein. Uusi kanavajärjestelmä toimitti ensimmäiset vetensa vuonna 1935 ja valmistui lopullisesti vuonna 1939. Padon rakennuksesta saatuja oppeja käytettiin hyödyksi Hooverin padon rakennuksessa.[6]