Päärynäjättikelppi | |
---|---|
![]() |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Chromalveolata |
Kaari: | Ruskeat levät Heterokontophyta |
Luokka: | Ruskolevät Phaeophyceae |
Lahko: | Laminariales |
Heimo: | Lessoniaceae |
Suku: | Jättikelpit Macrocystis |
Laji: | pyrifera |
Kaksiosainen nimi | |
Katso myös | |
Päärynäjättikelppi[2] eli päärynälevä[3] (Macrocystis pyrifera) on makrolevä, joka voi kasvaa jopa 60 metriä pitkäksi. Se on suurikokoisin tunnettu levälaji ja samalla suurin koko Chromalveolata-kunnan edustaja. Se on yksi viidestä levälajista, joiden metsämäisiä kasvustoja kutsutaan kelppileväksi. Päärynälevien rakenne on kehittynyt varsin erikoistuneeksi: niiden sekovarsi muistuttaa suuresti kasvien juuria, vartta ja lehtiä. Tämä on hyvä esimerkki rinnakkaisista, toisistaan riippumattomista evoluutioprosesseista.
Päärynäjättikelppiä tavataan Pohjois-Amerikan Tyynenmeren puoleisella rannikolla. Se viihtyy alle 40 metrin syvyydessä vesissä, joiden lämpötila pysyy 20 asteen kylmemmällä puolella, mutta lämpimämmässä kuin 5 astetta. Päärynäjättikelppiyksilö voi elää 4–10 vuotta ja sen yksittäinen verso 6–12 kuukautta. Päärynäjättikelppi sisältää paljon jodia, kaliumia ja muita hivenaineita. Sitä on kerätty 1900-luvun alussa potaskan raaka-aineeksi ja nyttemmin muun kemianteollisuuden ja elintarviketuotannon käyttöön.[4] Päärynäjättikelppi kasvaa huomattavan nopeasti, parhaimmillaan 30 cm päivässä.[5]