Pakila | |
---|---|
Baggböle | |
Kaupungin kartta, jossa Pakila korostettuna. Helsingin kaupunginosat |
|
Kaupunki | Helsinki |
Suurpiiri | Pohjoinen suurpiiri |
Kaupunginosa nro | 34 |
Pinta-ala | 4,08 km² |
Väkiluku | 10 730 (1.1.2018) |
Väestötiheys | 2 545 as./km² |
Osa-alueet | Länsi-Pakila, Itä-Pakila |
Postinumero(t) | 00660 (Länsi-Pakila), 00680 (Itä-Pakila) |
Lähialueet | Kaarela, Oulunkylä, Pukinmäki, Tuomarinkylä |
Pakila (ruots. Baggböle) on Pohjois-Helsingissä, noin yhdeksän kilometrin päässä keskustasta[1][2] sijaitseva pientalovaltainen kaupunginosa. Alueella asui 10 730 henkeä vuoden 2018 alussa.[3]
Pakilan osa-alueet ovat Länsi-Pakila ja Itä-Pakila, joita erottaa toisistaan Tuusulanväylä. Suomen vilkasliikenteisin tie Kehä I[4] kulkee Pakilan halki jakaen sen suunnilleen yhtä suureen etelä- ja pohjoisosaan.
Pakila on vanhaa maanviljely- ja asuinaluetta. Se oli aiemmin Helsingin pitäjään kuulunut kylä. Kylän nimi Baggböle on ollut käytössä jo 1400-luvulla. Se johtuu ilmeisesti henkilön lisänimestä Bagge. Sana merkitsee alkujaan paksua ja kömpelöä. Suomenkielisenä mukaelmana tuli 1900-luvun alussa käyttöön ensin Pakinkylä, myöhemmin Pakila, joka virallistettiin 1946.[5][6] Kaupunginosan nimeksi Pakila vahvistettiin 1959; samalla alue jaettiin Länsi- ja Itä-Pakilaksi.[7]
Pakilassa oli 1700-luvun isojaossa neljä taloa: Erikas, Murmästars, Lantmästars ja Prästbacka. Näistä muodostettiin myöhemmin Björkbacka, Nystyga ja Mellangård.[7] Vielä 1800-luvulla Pakila oli täysin ruotsinkielinen. Asukkaita oli tuolloin nelisenkymmentä.[8]
1800-luvun loppupuolella alueelle perustettiin huvilayhteisö. Suomenkielisten asukkaiden osuus kasvoi vähitellen. Pakilan asukasluku kasvoi huvila-asutuksen ja työväen asutuksen myötä 1800-luvun lopusta lähtien. Kun asukasluku vuonna 1900 oli vain 118, vuonna 1920 se oli jo 1 279. Helsingin pitäjään kuulunut Pakinkylä oli vuonna 1920 yksi harvoja enemmistöltään suomenkielisiä kyliä.[9]
Pakila kehittyi Helsingin esikaupungiksi 1900-luvun alussa. Sen historia on Helsingin kaupunginosaksi varsin pitkä ja suhteellisen dramaattinen. Vaikka väestörakenne nykyään on hyvin keskiluokkainen, tilanne ei aina ole ollut samanlainen. Köyhän työväestön osuus Pakilan asukkaista oli aiemmin merkittävä.[10] Työväestön asutus Pakilaan syntyi 1900-luvun alussa osuuskuntamuotoisena: osuuskunnat Elo, Lepola ja Alku ostivat maata Pakinkylän talollisilta.[11] Vuonna 1908 Helsingin pitäjään kuulunut Pakila muodostettiin taajaväkiseksi yhdyskunnaksi.[8]
Rakentaminen jatkui varsin vapaana vuoden 1932 asemakaavalakiin saakka. Rakentamisen yleisilmettä yhtenäistettiin kaupungin käyttöön ottamilla tyyppipiirustuksilla.[11]
Pakila liitettiin Helsinkiin Helsingin suuressa kuntaliitoksessa 1946.[8]
Niin sanottu luokkataistelu kosketti Pakilaa aikoinaan voimakkaasti: vuonna 1918 Tammisaaren vankileireillä oli monia pakilalaisia. 15 pakilalaista kuoli sisällissodan taisteluissa.[12]
1930-luvulla valtiovalta lakkautti monet pakilalaiset työväenyhdistykset, jotka edustivat pääasiassa työväenliikkeen vasenta äärilaitaa, kuten urheiluseura Pakinkylän Veljet ja työväenyhdistys Salaman.[13][14]
1950-luvulla suurin osa pakilalaisista äänesti SKDL:ää, jonka kannatus oli Pakilassa 40 prosenttia. 1970-luvulta alkaen suurin puolue Pakilassa on ollut kokoomus.[10] Kokoomus oli Pakilassa suosituin puolue sekä vuoden 2019 eduskuntavaaleissa (kannatus 37,9 prosenttia)[15] että vuoden 2021 kuntavaaleissa (kannatus 41,0 prosenttia).[16]
Idässä Pakilaa rajaa Vantaanjoki, jonka toisella puolella on Pukinmäki. Etelässä Pakila rajoittuu Oulunkylään ja lännessä Helsingin keskuspuistoon, jonka toisella puolella on Kaarela. Pohjoisessa Pakilaa rajaa Tuomarinkylä.
Pakila jakautuu Länsi- ja Itä-Pakilaan. Hallinnollinen aluejako on esitetty seuraavassa taulukossa. Tämä artikkeli käsittelee Pakilan kaupunginosaa (34). Itä-Pakilan viereinen, samaan peruspiiriin lukeutuva Tuomarinkartanon alue ei kuulu Pakilan kaupunginosaan.
Peruspiiri | Kaupunginosa | Osa-alue | Asukasluku 2015[14] | Äänestysalue[18] | Postinumero |
---|---|---|---|---|---|
Länsi-Pakilan peruspiiri (402) | Pakila (34) | Länsi-Pakila (341) | 6 945 | 34A, 34B | 00660 (ja 00630) |
Itä-Pakilan peruspiiri (405) | Itä-Pakila (342) | 3 439 | 34C | 00680 (ja 00640) | |
Tuomarinkylä (35) | Tuomarinkartano (353) | 290 | (35B) | 00690 (ja 00680) |
Postinumeroalueet eivät noudata täsmälleen muuta aluejakoa.
Pakilan seurakunnan alue on Helsingin alueista kaikkein luterilaisin; kirkkoon kuuluminen on siellä yleisempää kuin missään muualla Helsingissä. Vuonna 2014 Pakilan seurakuntaan kuului 73 prosenttia alueen väestöstä, kun Helsingin keskiarvo oli 56 prosenttia.[19]
Länsi-Pakilan väestöstä 70 prosentilla ja Itä-Pakilan väestöstä 62,1 prosentilla on korkea-asteen tutkinto. Tämä tekee Länsi-Pakilasta Helsingin koulutetuimman peruspiirin.[20][21]
Helsingin 34 peruspiirin tulovertailussa Länsi-Pakila sijoittui sijalle 2 ja Itä-Pakila sijalle 4.[20]
Länsi-Pakilassa asuu vähiten ulkomaalaistaustaisia kaikista Helsingin alueista, 4,2 prosenttia.[20] Vuonna 2020 Länsi-Pakila oli Helsingin peruspiireistä ainut, jonka puhutuin vieras kieli oli viro.[22]
Länsi-Pakilassa asuntojen keskikoko on Helsingin alueista toiseksi suurin, 98,5 m2.[14]
Pakila on enimmäkseen pientalovaltainen alue. Länsi-Pakilassa on vähiten vuokra-asuntoja kaikista Helsingin alueista, 7,9 %, ja Itä-Pakilassa neljänneksi vähiten, 12,6 %. Helsingissä vuokra-asuntojen osuus on keskimäärin 47,1 %. Länsi-Pakilan asunnoista on pientaloissa 92 % ja kerrostaloissa 8 %. Itä-Pakilan asunnoista on pientaloissa 89 % ja kerrostaloissa 11 %.[20]
Pakilassa yleisimpiä ovat 1960–1980-luvuilla rakennetut asunnot, ja 1990-luvulta alkaen asuntotuotanto on alueella vähentynyt. Kuitenkin vielä 2000- ja 2010-luvuilla alueella on ollut vähäistä asuntotuotantoa.[14]
Pakilaan rakennettiin rintamamiestaloja 1940- ja 1950-luvuilla. Niitä rakennettiin muun muassa Halkosuontielle, Heinämiehentielle, Niittyluhdantielle ja Kyläkunnantielle. Näitä katuja onkin kutsuttu ”jälleenrakennuskauden helmiksi”.[23]
Kaupalliset palvelut ovat keskittyneet varsinkin Pakilantien varrelle Länsi-Pakilaan. Pakilantien varrella sijaitsee muun muassa päivittäistavarakauppa- ja muita kauppa- ja palveluliikkeitä sekä huoltoasema.
Pakilassa on viisi koulua. Länsi-Pakilassa on kaksi koulua: Pakilan ala-aste ja Pakilan yläaste. Itä-Pakilassa on kolme koulua: Metsolan ala-aste, Solakallion koulu ja Toivolan koulu. Kaksi jälkimmäistä ovat erityiskouluja oppilaille, joilla on laaja-alaisia oppimisvaikeuksia.[24][25][26] Länsi-Pakilassa toimii kaksi päiväkotia: Päiväkoti Pakila ja Päiväkoti Havukka.[27] Länsi-Pakilassa toimii myös Pakilan Montessori-leikkikoulu.[28]
Syksyllä 2020 alkoi hanke, jossa Länsi-Pakilan koulujen ja päiväkotien toiminta yhdistetään viidestä rakennuksesta kahteen. Ala-asteena toiminut rakennus peruskorjataan ja sitä laajennetaan myös yläasteen käyttöön. Myös alueen nuorisotalotoiminta sijoittuu koulun tiloihin. Tämän on tarkoitus valmistua alkuvuodesta 2022. Uusi päiväkodin ja peruskoulun alaluokkien rakennus valmistuu arviolta syksyksi 2023, ja se korvaa nykyiset Pakilan ja Havukan päiväkodit. Rakennuksiin tulee tilaa yli tuhannelle lapselle ja nuorelle: 950 koululaiselle ja 240 päiväkotilapselle. Henkilökuntaa on noin 140. Pakilan yläasteelta vapautuvalle tontille NMKY aikoo rakentaa urheiluhallin, Namika Areenan, joka valmistuu arviolta vuonna 2023.[29]
Pakilassa sijaitsee Pakilan tukikoti, joka on tarkoitettu päihdeongelmaisille ja muille asunnottomille miehille.[30] Pakilassa sijaitsee myös Pakilan työkeskus, joka on Helsingin sosiaali- ja terveysviraston alaisuudessa toimiva työllistymisen tuen toimipiste.[31] Pakilassa sijaitsi myös Toivolan lastenkoti, joka oli tarkoitettu huostaanotetuille lapsille ja nuorille.[32][33] Se lopetti toimintansa vuonna 2016.[34]
Varsinaisen Pakilan alueella on vähän puistoja. Niistä laajin on Länsi-Pakilan keskellä Kehä I:n pohjoispuolella oleva Pakilanpuisto.
Pakilan asukkaiden virkistysmahdollisuudet ovat hyvät, sillä Keskuspuisto ja Pirkkolan liikuntapuisto sijaitsevat heti Pakilan länsipuolella. Pakilan ulkoilumahdollisuudet pohjautuvat ennen kaikkea Keskuspuiston tarjoamiin, aina Vantaanjoelle saakka ulottuviin ulkoilureitteihin.[35] Lähellä sijaitsevassa Pirkkolan liikuntapuistossa on urheilukenttiä, kunto- ja voimailusali, maauimala, uimahalli, palloiluhalli ja kaksi jäähallia. Lisäksi puistossa on kuntoratoja ja hiihtolatuja.[36] Vantaanjoen varressa sijaitsee myös Pakilan uimaranta.[37] Lähellä sijaitsevat myös Haltiala, Maunulan ulkoilumaja, Maunulan liikuntahalli, Paloheinän ulkoilumaja, Paloheinän jäähalli ja Paloheinän golfkenttä. Itäsuunnassa lähimmät ulkoilualueet ovat Oulunkylän liikuntapuistossa ja Tuomarinkartanon alueella.
Vuonna 2012 avattu Pakilan Alko herätti pakilalaisissa näkyvää vastustusta. Alkon nähtiin aiheuttavan häiriötä. Sitä vastaan kerättiin 500 hengen adressi, joka ei kuitenkaan estänyt Alkon tuloa Länsi-Pakilaan Pakilantien varrelle, jossa sille Alkon mukaan oli tarvetta. Pakilan Alko oli Suomen ensimmäinen Lidlin yhteydessä toimiva Alkon myymälä. Aiemmin Alkot olivat toimineet vain S- ja K-ryhmien myymälöiden ja suurten kauppakeskusten yhteydessä.[38][39]
Länsi-Pakilassa Pakilantiellä sijaitseva Pakilan Teboil-huoltoasema on yhtenä tapahtumapaikkana Jarkko Sipilän dekkarissa Seinää vasten sekä Kari Hotakaisen romaaneissa Sydänkohtauksia eli kuinka tehtiin Kummisetä (1999), Juoksuhaudantie (2002) ja Satukirja (2004).[40][41] Hotakainen mainitsee huoltamon ja sen kahvion myös todellisuudessa kantapaikakseen ja ”henkiseksi kodikseen”.[42]
Hyvän Paimenen kirkko sijaitsee Länsi-Pakilassa Tuusulanväylän ja Kehä I:n kulmauksessa. Kirkkosalissa on 350 paikkaa ja seurakuntasalissa 120. Hyvän Paimenen kirkko on kesäkuusta 2010 alkaen ollut Pakilan seurakunnan ainoa kirkkorakennus.[43] Kirkossa järjestetään viikoittain jumalanpalvelus.
Kirkolla toimii myös kaksi aikuisten kuoroa ja lasten karitsakuoro, lasten päivä- ja iltapäiväkerhot sekä paljon erilaisia kerhoja eri ikäryhmille. Kirkolla järjestetään myös erilaisia kursseja.[44]
Kauppapuutarhatoiminta oli Pakilassa näkyvää ja vilkasta useiden vuosikymmenien ajan aina 2010-luvulle asti, jolloin viimeinen Pakilassa sijainnut kauppapuutarha eli Kokkosen puutarha purettiin. Pakilassa oli lähtökohtaisesti hyvät edellytykset kauppapuutarhatoiminnalle: maata laajaan viljelyyn ja hyvät liikenneyhteydet keskustaan ja sieltä muuallekin Suomeen. Pakilan ensimmäinen kauppapuutarha perustettiin 1918. Kokkosen puutarha perustettiin 1930-luvulla ja se oli toiminnassa yli 80 vuotta. Kokkosen puutarhan kasvihuoneet purettiin 2017.[45]
Länsi-Pakilassa sijaitsee Pakilan Kukkatalo.[46] Kauppapuutarhojen lisäsi Pakilassa on myös harrastepohjaista puutarhatoimintaa. Itä-Pakilassa lähellä Vantaanjokea sijaitsee kaksi siirtolapuutarhaa: vuonna 1946 perustettu Pakilan siirtolapuutarha, joka on Helsingin yhdeksästä siirtolapuutarhasta suurin,[47] ja sen viereen vuonna 1977 perustettu Klaukkalanpuiston Ryhmäpuutarha.[48]
Alueen merkittävimmät liikenneväylät ovat Tuusulanväylä ja Kehä I. Pakilassa on monipuoliset liikenneyhteydet sekä joukkoliikenteen, yksityisautoilun että kevyen liikenteen näkökulmasta. Liikenneyhteydet keskustaan ovat hyvät: matkustusaika bussilla on noin puoli tuntia.[49]
Länsi-Pakilan bussit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Länsi-Pakilassa ajavat bussit:
|
Itä-Pakilan bussit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Itä-Pakilassa ajavat bussit:
|
Lisäksi Pakilan poikki ajaa Kehä I:tä pitkin bussilinja 54 (Itäkeskus – Pitäjänmäki).[58]
Helsingin kaupungin selvityksen mukaan valtaosa Pakilaa on yli 55 desibelin melualueella. Pakilassa tieliikenteen melua aiheuttavat Tuusulanväylä ja Kehä I, joiden varsille on rakennettu meluesteitä.[59] Kaikista pääkaupunkiseudun postinumeroalueista Itä-Pakila on meluisin. Itä-Pakilasta 97 prosenttia ylittää vuorokausimelulle asetetun 55 desibelin riskirajan. Länsi-Pakilan puolella osuus on 69 prosenttia. Taustamelu on pienhiukkasten jälkeen toiseksi merkittävin ympäristön terveysriski.[60][61] Koko Suomessa yli miljoona ihmistä asuu alueilla, joilla ympäristön äänentaso ylittää 55 desibeliä.[62]
Pakila on paikallisesti aktiivinen kaupunginosa. Tärkeitä pakilalaisia yhdistyksiä ovat tai ovat olleet Pakilan Visa, Pakilan Veto, Pakila-seura, Lions-club Helsinki/Pakila, Lions-club Helsinki/Pakinkylä, Lions-club Helsinki/Aurora, Pakinkylän VPK, Pakilan Voimistelijat (entinen Pakilan Naisvoimistelijat), Työväenyhdistys Salama, Pakilan omakotiyhdistys, Pakilan Marttayhdistys, Partiolippukunta Vuorenhaltiat, Pakilan NMKY ja Mannerheimliiton Pakilan osasto.[63]
Helsingin Palloseura on vuonna 1917 perustettu urheiluseura, joka nykyisin on keskittynyt jalkapalloon. Helsingin Palloseura toimii Pakilan, Paloheinän ja Torpparinmäen alueilla tarjoten jalkapalloharrastuksen edellytykset mahdollisimman monelle lapselle ja nuorelle. Jäseniä on noin 1 100.[64][65]
Kaskipartio on vuonna 1975 perustettu noin 250-jäseninen lippukunta. Se tarjoaa partiotoimintaa Pohjois-Helsingissä Pakilan, Paloheinän ja Torpparinmäen alueilla lapsille ja nuorille. Toimintaan kuuluu niin viikoittaiset kokoukset kuin retket ja leiritkin.[66]
Mannerheimin Lastensuojeluliiton Pakilan yhdistyksellä on toimintaa Pakilan, Paloheinän ja Torpparinmäen alueilla. Yhdistyksen tarkoitus on tukea asuinalueiden lapsiperheitä kasvatustyössä ja lisätä viihtyvyyttä monipuolisella toiminnalla.[67] Mannerheimin MLL:n Pakilan yhdistys järjestää vuosittain erilaisia tapahtumia.[68] Yhdistyksen kesäkisat järjestetään aina alkukesästä, heti koulujen päätyttyä.lähde?
Koulujen alettua syyskuussa 2001 Pakilan NMKY:llä alkoi yhteistyössä Pakilan seurakunnan ja Pakilan ala-asteen kanssa liikunnallinen iltapäiväkerho. Pakilan toimintakeskuksessa toimii myös Helsingin NMKY:n harrastekoripallo. Helsingin NMKY koripallo koostuu noin 60 joukkueesta ja harjoitusryhmästä kaikenikäisille lapsille ja aikuisille. Hanno Möttölä on Pakilan NMKY:n kasvatti.[69] Pakilan toimintakeskuksessa on lisäksi tarjolla runsaasti kerhotoimintaa lapsille ja toimintaa perheille. Helsingin NMKY tarjoaa monipuoliset harrastusmahdollisuudet lapsille ja nuorille. NMKY:ssa voi harrastaa liikuntaa, musiikkia ja partiota. NMKY:ssa on myös kymmeniä erilaisia harrastuskerhoja.[70] Helsingin NMKY:n Pakilan toimintakeskus sijaitsee Länsi-Pakilassa.[71]
Pakilan Musiikkiopistossa järjestetään musiikin perusasteen ja sille rakentuvan musiikkiopisto-asteen opetusta. Opisto on tarkoitettu pääsääntöisesti kouluikäisille nuorille. Oppilaitoksessa on myös musiikkileikkikoulu ja soitinvalmennusosasto alle kouluikäisille lapsille. Pakilan Musiikkiopisto sijaitsee Itä-Pakilassa.[72]
Pakilan Omakotiyhdistys on perustettu vuonna 1947.[73] Pakilan Omakotiyhdistys järjestää vuosittain perinteisen Pakilan katukirpputorin, joka pidetään vuorovuosin Länsi-Pakilassa Halkosuontiellä ja Kyläkunnantiellä koulujen alkamisen jälkeisenä viikonloppuna.[74]
Pakila-Seuran toiminnan tarkoituksena on edistää toimialueensa asukkaiden yhteisiä sivistyksellisiä, sosiaalisia ja yleisiä taloudellisia pyrkimyksiä sekä valvoa jäsentensä etuja kaupungin kunnallisasioiden hoidossa ja muissakin asuntoaluetta koskevissa kysymyksissä. Yhdistys ei puutu kieli- eikä puoluepolitiikkaan. Tarkoitusperiensä saavuttamiseksi yhdistys tekee esityksiä viranomaisille, järjestää keskustelu- ja valistustilaisuuksia, tukee lasten ja nuorten urheilu- ja liikuntaharrastuksia, harjoittaa julkaisutoimintaa, järjestää juhlia ja huveja, arpajaisia ja rahankeräyksiä.[75]
Pakilan Veto on helsinkiläinen hiihtoseura, joka on toiminut jo yli 80 vuotta. Lajikirjo on vuosien varrella ollut monipuolinen mm. painia, jääkiekkoa, pesäpalloa, yleisurheilua ja hiihtoa. Viime vuodet Vedon päälajina on ollut maastohiihto.[76] 1990-luvulta saakka Pakilan Veto on kuulunut maastohiihdon seuraluokittelun valioluokkaan eli 20 parhaan hiihtoseuran joukkoon.[77]
Pakilan Visa on urheiluseura, joka on perustettu vuonna 1936. Seuran toimintalajeina ovat koripallo, salibandy, yleisurheilu ja erilaiset kuntoliikuntaryhmät. Pakilan Visan toiminta-alue on Pohjois-Helsinki, mutta jäseniä on ympäri pääkaupunkiseutua.[78]
Pakilan Voimistelijat on perustettu vuonna 1947. Pakilan Voimistelijat on yksi Helsingin suurimpia seuroja ja jäseniä on lähes 1400. Pakilan Voimistelijat toimii Pakilassa ja sen lähistöllä. Seurassa on varsin kattava tarjonta harrastusliikuntaa ja lisäksi yhä kasvava joukkuevoimistelun kilpailu- ja valmennuspuoli. Joukkuevoimistelujoukkueita seurassa on 20 ja joukkueissa mukana 220 lasta ja nuorta.[79]
Pakinkylän VPK on toiminut Pohjois-Helsingin alueella jo vuodesta 1922. Pakinkylän VPK:lla on sammutussopimus Helsingin kaupungin kanssa. Pakinkylän VPK on yksi pääkaupungin 15:stä sopimuspalokunnasta. Palokunnassa toimii aktiivisesti hälytysosasto, nuoriso-osasto sekä naisosasto. Nuoriso-osasto kokoontuu viikoittain harjoituksiin ja osallistuu aktiivisesti Helsingin pelastusliiton ja Uudenmaan pelastusliiton tapahtumiin ja kilpailuihin. Pakinkylän VPK:n paloasema sekä juhlatilat sijaitsevat Länsi-Pakilassa, aivan Kehä I:n vieressä.[80] Palokunnalla oli aikoinaan myös vilkasta urheilu- ja kulttuuritoimintaa, muun muassa oma näytelmäkerho.[81]
Vuorenhaltiat on Pakilassa toimiva lippukunta, joka on perustettu vuonna 1955. Kokouspaikkana toimii Länsi-Pakilassa sijaitseva Pakilan Partiomaja, joka on rakennettu lippukunnan käyttöön vuonna 1958. Nykyisin Vuorenhaltioita on yli 100 ja toimintaan kuuluu niin viikoittaiset kokoukset kuin retket ja leiritkin. Syksyllä 1955 perustettiin itsenäinen lippukunta, jonka nimeksi tuli Haltiavuoren Tytöt. Haltiavuoren Tytöt ry toimi Pakilassa tyttölippukuntana vuoteen 1977. Poikien partiotoiminta Pakilassa alkoi vuonna 1948. Lippukunnan nimeksi valittiin Pakilan Kotkanpojat. Maaliskuussa 1977 pidetyssä kokouksessa päätettiin lakkauttaa Pakilan Kotkanpojat ja Haltiavuoren Tytöt ry:stä tehtiin yhteislippukunta, jonka nimeksi myöhemmin valittiin Vuorenhaltiat ry.[82]
Itä-Pakilassa on säilynyt 1700-luvulta peräisin oleva hirsinen maalaistalo, jota kutsutaan Pakin taloksi (ruots. Baggis). Se on kunnostettu 1800-luvun asuun, ja sitä on vuokrattu juhla- ja kokouskäyttöön. Rakennus on Helsingin kolmanneksi vanhin alkuperäisellä paikallaan seisova talo, jonka suojaisaa pihapiiriä reunustaa viisi aittaa ja savusauna. Pakin talon omistaa Helsingin kaupunki, ja taloa on isännöinyt ja vuokrannut Pakila-Seura.[83] Kaupunki suunnittelee rakennuksen myyntiä.[84]
Eri puolilla Pakilaa on ensimmäisen maailmansodan aikaisia vallihautoja ja tuli- ja tähystyspesäkkeitä. Ne ovat osa Puotinkylän lahdelta Mellunkylän, Pakilan ja Leppävaaran kautta Tapiolaan ulottuvaa ulointa linnoitusvyöhykettä. Kolme linnoitusvyöhykettä muodostivat yhdessä ns. Krepost Sveaborgin maarintaman eli Helsingin maalinnoituksen.[85]
Pakilan työväentalo on huvila, jonka Pakilassa toimineet työväenliikkeen vasenta äärilaitaa edustaneet työväenyhdistykset ostivat käyttöönsä vuonna 1917. Työväentalo oli 1930-luvulla valtion takavarikoimana niin sanottujen kommunistilakien nojalla.[13] Länsi-Pakilassa sijaitseva Pakilan työväentalo on toiminut vuodesta 1994 lähtien pääasiassa Pakilan nuorisotalona, mutta jossain määrin myös työväentalona.[86]
Pakilan–Tuomarinkylän alueelle on kaavailtu merkittävää lisärakentamista. Pakilaan ja Tuomarinkylään on ehdotettu tehokkaasti rakennettavia asuin-, työpaikka- ja lähipalvelualueita. Tehokasta rakentamista on ehdotettu muun muassa ABC:n lähelle sekä Pakilantien ja Kehä I:n varteen. Kaavaluonnoksen tavoitteiden saavuttaminen olisi vaikeaa Pakilan nykyisellä pienkiinteistö- ja pientalorakenteella, minkä vuoksi on Pakilaan ehdotettu tehokkaammin rakennettuja alueita.[87][88][89]