Suomen ja Pakistanin välisillä suhteilla tarkoitetaan Suomen tasavallan ja Pakistanin islamilaisen tasavallan kahdenvälisiä suhteita. Diplomaattiset suhteet solmittiin 12.1.1951 [1] ja ne pohjautuivat pitkään lähinnä kaupan varaan, vuotta aikaisemmin Pakistan nimitti Suomeen ensimmäisen kunniakonsulin, Karl Ragnar Öllerin [2]
Suomi on myös osallistunut kehitysyhteistyöhön ja humanitaariseen apuun Pakistanissa, esimerkiksi myöntämällä varoja Maailmanpankin Yhteisrahoitusohjelmaan (Multi Donor Trust Fund), jonka avulla jälleenrakennetaan tulvien tuhoamia raja-alueita. Vuonna 2010 Suomi myönsi lähes 8 miljoonaa euroa humanitaarista apua tulvakatastrofista kärsivälle Pakistanille. Lisäksi Suomi antoi merkittävän 5,6 miljoonaan euron osuuden Maailmanpankin hallinnoimaan raja-alueiden jälleenrakennusrahastoon, jonka tarkoituksena on tukea sosioekonomiselta kehitykseltään erityisen heikossa asemassa olevia alueita Pakistanissa.
Vuosina 2007‒2009 Suomi antoi humanitaarista apua yhteensä 6,3 miljoonaa euroa Balochistanin maanjäristykseen ja raja-alueiden sisäisiin pakolaisiin liittyvään hätäaputyöhön. Suomi tuki vuonna 2005 Kashmirin maanjäristyksen uhreja 20,5 miljoonalla eurolla, joka annettiin välittömään hätäapuun ja jälleenrakennustyöhön. Jälleenrakennus on edelleen käynnissä. Ulkoministeriö rahoitti vuonna 2012 noin 200 000 euron suuruisen yhteistyöohjelman Suomen ja Pakistanin ilmatieteen laitosten välillä. Ulkoministeriö on rahoittanut suomalaisten kansalaisjärjestöjen työtä Pakistanissa [3]
Pakistanista tuodaan Suomeen pääasiassa vaatteita ja vaatetustarvikkeita, nahkatavaroita, urheiluvälineitä ja leluja sekä puuvillaa. Suomalaisyrityksistä Pakistanissa toimivat esimerkiksi Wärtsilä ja Nokia, mutta myös useita muita pienempiä yrityksiä.
Maiden välinen yliopistoyhteistyö on hyvässä alussa ja suomalainen opetusjärjestelmä kiinnostaa laajasti Pakistanissa, ja maassa on vierailullut lähivuosina lukuisia opetusalan delegaatioita [4]. Ammattikoulutuksen puolella yhteistyö alkoi vuonna 2019, jolloin Turun Ammatti-Instituutti ja National University of Technology (NUTECH), aloittivat yhteisen hotelli- ja ravintola-alan koulutuksen suunnittelun. Tästä ohjelmasta ensimmäiset opiskelijat valmistuivat vuonna 2022 [5]. Ammattiopetuksen ohjelmia kehitetään parhaillaan mm. rakennus-, terveydenhuolto- ja logistiikka-aloille. Syksyllä 2024 Turun Ammatti-instituutti ja NUTECH aloittivat EU:n rahoittaman monivuotisen koulutusohjelman [6]
Pääministeri Jyrki Katainen tapasi Pakistanin pääministerin syksyllä 2012 ASEM-kokouksen yhteydessä Vientianessa. Pääministeri Mari Kiviniemi tapasi Pakistanin ulkoministerin Shah Mahmood Qureshin lokakuussa 2010 Brysselissä ASEM-huippukokouksen yhteydessä. Edellinen ministeritason valtiovierailu maiden välillä toteutui huhtikuussa 2009, kun Pakistanin vähemmistöministeri vieraili Helsingissä. Pakistanin presidentti Musharraf vieraili Suomessa 2004 tasavallan presidentti Tarja Halosen vieraana tavaten myös pääministerin [7]. Viimeisimmät Suomi-Pakistan poliittiset konsultaatiot pidettiin marraskuussa 2023 Helsingissä, Pakistanin ulkoministeri Hina Rabbani Khar vieraili Suomessa kesäkuussa 2022. [8]
Pakistanilla ei ole suurlähetystöä Suomessa, mutta Suomen kansalaiset saavat konsulipalveluita Pakistanin Tukholman suurlähetystöstä [9], kaikki viisumit Pakistaniin haetaan nykyisin kokonaan Nadran verkkopalvelun kautta [10] Pakistania on Suomessa edustanut vuodesta 1950 lähtien kunniakonsuli ja vuoden 2016 helmikuusta tehtävää on hoitanut kunniapääkonsuli Wille Eerola [11], järjestyksessään viides kunniakonsuli.
Suomen Islamabadin suurlähetystö Pakistanissa suljettiin väliaikaisesti elokuussa 2012 valtion säästöohjelman vuoksi [12], mutta avattiin uudelleen kymmenen vuoden tauon jälkeen syyskuussa 2022. Nykyinen Suomen Pakistanin suurlähettiläs on Hannu Ripatti [13]. Suomella on lisäksi kunniakonsulit Lahoren ja Peshawarin kaupungeissa Pakistanissa [14].
Suomalais-Pakistanilainen kauppayhdistys, [15]Finland Pakistan Business Council on vuonna 1985 perustettu poliittisesti sitoutumaton yhdistys, jonka tarkoituksena on kehittää Suomen ja Pakistanin välisiä suhteita kaupan, teollisuuden ja muun elinkeinotoiminnan aloilla [16]. Vaikka kahdenvälinen kauppa on perinteisesti ollut melko maltillista, suomalaisten kiinnostus liiketoimintaan Pakistanissa on kasvamassa ja viimeisen viiden vuoden aikana Suomen vienti Pakistaniin on kasvanut keskimäärin noin 19 prosenttia, vuonna 2021 peräti 138 prosenttia.
Suomalais-Pakistanilainen kauppayhdistys on isännöinyt vuodesta 2014 alkaen Finland Pakistan Business Summit -tilaisuuksia [17], joihin on osallistunut yli kolme sataa yritystä. Järjestyksessään jo 12. tapahtuma pidettiin Karachissa huhtikuussa 2024 ja seuraava helmikuussa 2025 Islamabadissa ja Karachissa. [18]Useita suomalaisia yritysdelegaatioita on vieraillut Pakistanissa viime vuosina mm. energiateknologia- [19] ja opetussektoreilla [20]. Finnfund teki ensimmäisen suoran sijoituksen TPL Insurance vakuutusyhtiöön [21] vuonna 2022, vuonna 2020 erityisesti naisyrittäjyyttä tukevaan pienlainoja myöntävään Kashf Foundationiin [22], jota laajennettiin edelleen birttiläisen BII:n kanssa vuonna 2024 [23]